SDP http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132393/all Wed, 25 Apr 2018 17:16:47 +0300 fi Uusi varhaiskasvatuslaki eli missä varhaiskasvatuksen ongelmat oikeasti ovat? http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254398-uusi-varhaiskasvatuslaki-eli-missa-varhaiskasvatuksen-ongelmat-oikeasti-ovat <p><a href="http://minedu.fi/paatos?decisionId=0900908f805a9c9a">Uusi varhaiskasvatuslaki</a> on tekeillä, ja tämä on kirvoittanut <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10176543">päiväkotien henkilökuntaa mielenilmaukseen tänään</a>. Useiden päiväkotien työjärjestys on mennyt sekaisin, ryhmiä on yhdistelty ja osa päiväkodeista on ainakin osan päivää kiinni. Perheet ovat joutuneet järjestämään aikataulujaan uusiksi. Työpaikoillakin joustetaan ja säädetään töitä ja tehtäviä.</p><p><a href="http://minedu.fi/varhaiskasvatus-ukk">Uuden varhaiskasvatuslain keskeisenä sisältönä</a> lienee selkiyttää nykyistä säätelyä varhaiskasvatuksen osalta. Eri puolilla lakia olevia asioita kootaan yhteen paikkaan, niitä sovitetaan yhteen ja tehdään pieniä teknisiä muutoksia. Tiedonkulusta varhaiskasvatuksen ja eri viranomaistahojen välillä tehdään sujuvampaa.</p><p>Isommat uudistukset liittyvät henkilökunnalta vaadittavaan koulutukseen. Muutokset pätevyysvaatimuksiin toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, jolloin kaikki nykyisin pätevät voivat jatkossa tehdä samoja tehtäviä kuin tähänkin asti. Huoli nykyisten työntekijöiden pätevyyden happanemisesta ovat siis liioiteltuja. Uudistuksissa on aina riskinsä, ja kenties <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10176358">asiallistakin huolta nykyisin alalle opiskelevien tulevaisuudesta on esitetty</a>. Nämä asiat voidaan ja varmasti tullaan kuitenkin ratkaisemaan ajallaan.</p><p>Toimiva varhaiskasvatus on hyvä sijoitus lasten tulevaisuuteen. Pätevyyksien määritteleminen ja monipuolistaminen on siis sinällään hyvä ja kannatettava ajatus. Monipuolinen ja -ammatillinen osaaminen auttaa varmasti sekä arjessa että vaikeampien pulmatilanteiden ratkaisemisessa.</p><p>Ratkeavatko varhaiskasvatuksen ongelmat kuitenkaan tällä uudistuksella?</p><p>Havaintojeni ja ymmärrykseni mukaan keskeiset ongelmat varhaiskasvatuksessa liittyvät toisaalta <a href="https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/paivakotilapset-oireilevat-henkilokuntapulan-vuoksi-vieras-hoitaja-saa-lapsen-oksentamaan/">henkilökuntapulaan, henkilökunnan suureen vaihtuvuuteen</a> ja toisaalta työn johtamiseen ja toiminnan organisointiin. Järjestelmän tasolla koen suurena ongelmana alan jäykkyyden ja julkisen sektorin vahvan, jopa kilpailua tukahduttavan toiminnan.</p><p>Henkilökunnan saatavuuden ja suuren vaihtuvuuden kannalta keskeisenä vaikuttimena on työn alhainen palkkaus. Lastentarhanopettajaa vastaavalla koulutuksella on mahdollista toimia myös peruskoulun opettajana, jossa palkkaus on merkittävästi korkeampi. Yhtenä isona tekijänä heikkoon palkkaukseen on se, että kunnat voivat ja käytännössä ovatkin <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10102097">hinnoitelleet keskenään kartellinomaisesti varhaiskasvatuksen palkkoja alhaiselle tasolle</a>. Työntekijälle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tarjottu palkka, koska yksityistä kilpailua ei juurikaan ole. Työntekijän mahdollisuus neuvotella kuntien monopolia vastaan on heikko.</p><p>Vaihtuvuuteen, työssä jaksamiseen ja toiminnan tehokkuuteen vaikuttaa myös työn organisointi. Lakiuudistuksessa vaaditaan päiväkodin johtajalle<a href="https://www.helsinki.fi/fi/kasvatustieteiden-maisteriohjelma-yleinen-ja-aikuiskasvatustiede-suomenkielinen-kasvatustieteen-maisteri-2-v/1.2.246.562.17.94141788912"> kasvatustieteen maisterin tutkintoa</a>. Vaikkakin tähän tutkintoon voi sisältyä johtamista ja organisaatioiden kehittämisen opiskelua, mielestäni voisi olla järkevämpää, että johtajalla olisi selkeästi johtamiseen soveltuvaa ja sitä tukevaa koulutusta, joko tutkinnon muodossa tai muulla tavoin. On hyvä, että johtajalla olisi myös koulutusta kasvatusalalta, mutta koska henkilökunnan koulutustaso on muutenkin maassamme korkea - ja hyvä niin - ei mielestäni johtoportaassa tarvita erityisesti kasvatustieteen osaamista. Johtajien tulee voida luottaa henkilökunnan osaamiseen omalla alallaan.</p><p><a href="http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253372-paivahoidon-palveluseteleista">Varhaiskasvatuksen järjestelmätason ongelmista olen kirjoittanut jo aiemmin</a>, ja laajempi kilpailu julkisen ja yksityisen sektorin välillä toisi alalle varmasti sekä toivottua apua palkkatasoon, myös toiminnan prosessien, organisaation ja johtamisen tason nousua. Palvelusetelimallin laajempi käyttöönotto sekä yksityisen ja julkisen hoidon subventioiden saattaminen samalle viivalle mahdollistaisi yhä useammalle perheelle aidon vaihtoehdon ja valinnan mahdollisuuden.</p><p><a href="https://liberaalipuolue.fi/puolueohjelma/">Liberaalipuolueen ohjelman mukaisesti kaikille lapsille tulee taata mahdollisuus varhaiskasvatukseen</a>, mutta tämän palvelun ei tarvitse olla pakosti ja aina julkisesti tuotettua. Varhaiskasvatuksen ei myöskään tarvitse olla maksutonta, vaan kannattaisin jopa hoitomaksujen korottamista, jos tällä tavoin voidaan osittain parantaa toiminnan rahoitusta, ja nostaa alan ammattilaisten palkkoja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.</p><p>Palveluiden tuottamisen joustavuus ja tarjoaminen siellä missä niitä tarvitaan, silloin kun niitä tarvitaan, ja siinä muodossa missä niitä tarvitaan ja halutaan, olisi kaikille varhaiskasvatuksen osapuolille hyödyllistä.</p><p>Kirjoittaja on <a href="http://liberaalipuolue.fi">Liberaalipuolueen</a> 2. varapuheenjohtaja.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uusi varhaiskasvatuslaki on tekeillä, ja tämä on kirvoittanut päiväkotien henkilökuntaa mielenilmaukseen tänään. Useiden päiväkotien työjärjestys on mennyt sekaisin, ryhmiä on yhdistelty ja osa päiväkodeista on ainakin osan päivää kiinni. Perheet ovat joutuneet järjestämään aikataulujaan uusiksi. Työpaikoillakin joustetaan ja säädetään töitä ja tehtäviä.

Uuden varhaiskasvatuslain keskeisenä sisältönä lienee selkiyttää nykyistä säätelyä varhaiskasvatuksen osalta. Eri puolilla lakia olevia asioita kootaan yhteen paikkaan, niitä sovitetaan yhteen ja tehdään pieniä teknisiä muutoksia. Tiedonkulusta varhaiskasvatuksen ja eri viranomaistahojen välillä tehdään sujuvampaa.

Isommat uudistukset liittyvät henkilökunnalta vaadittavaan koulutukseen. Muutokset pätevyysvaatimuksiin toteutetaan pitkillä siirtymäajoilla, jolloin kaikki nykyisin pätevät voivat jatkossa tehdä samoja tehtäviä kuin tähänkin asti. Huoli nykyisten työntekijöiden pätevyyden happanemisesta ovat siis liioiteltuja. Uudistuksissa on aina riskinsä, ja kenties asiallistakin huolta nykyisin alalle opiskelevien tulevaisuudesta on esitetty. Nämä asiat voidaan ja varmasti tullaan kuitenkin ratkaisemaan ajallaan.

Toimiva varhaiskasvatus on hyvä sijoitus lasten tulevaisuuteen. Pätevyyksien määritteleminen ja monipuolistaminen on siis sinällään hyvä ja kannatettava ajatus. Monipuolinen ja -ammatillinen osaaminen auttaa varmasti sekä arjessa että vaikeampien pulmatilanteiden ratkaisemisessa.

Ratkeavatko varhaiskasvatuksen ongelmat kuitenkaan tällä uudistuksella?

Havaintojeni ja ymmärrykseni mukaan keskeiset ongelmat varhaiskasvatuksessa liittyvät toisaalta henkilökuntapulaan, henkilökunnan suureen vaihtuvuuteen ja toisaalta työn johtamiseen ja toiminnan organisointiin. Järjestelmän tasolla koen suurena ongelmana alan jäykkyyden ja julkisen sektorin vahvan, jopa kilpailua tukahduttavan toiminnan.

Henkilökunnan saatavuuden ja suuren vaihtuvuuden kannalta keskeisenä vaikuttimena on työn alhainen palkkaus. Lastentarhanopettajaa vastaavalla koulutuksella on mahdollista toimia myös peruskoulun opettajana, jossa palkkaus on merkittävästi korkeampi. Yhtenä isona tekijänä heikkoon palkkaukseen on se, että kunnat voivat ja käytännössä ovatkin hinnoitelleet keskenään kartellinomaisesti varhaiskasvatuksen palkkoja alhaiselle tasolle. Työntekijälle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä tarjottu palkka, koska yksityistä kilpailua ei juurikaan ole. Työntekijän mahdollisuus neuvotella kuntien monopolia vastaan on heikko.

Vaihtuvuuteen, työssä jaksamiseen ja toiminnan tehokkuuteen vaikuttaa myös työn organisointi. Lakiuudistuksessa vaaditaan päiväkodin johtajalle kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Vaikkakin tähän tutkintoon voi sisältyä johtamista ja organisaatioiden kehittämisen opiskelua, mielestäni voisi olla järkevämpää, että johtajalla olisi selkeästi johtamiseen soveltuvaa ja sitä tukevaa koulutusta, joko tutkinnon muodossa tai muulla tavoin. On hyvä, että johtajalla olisi myös koulutusta kasvatusalalta, mutta koska henkilökunnan koulutustaso on muutenkin maassamme korkea - ja hyvä niin - ei mielestäni johtoportaassa tarvita erityisesti kasvatustieteen osaamista. Johtajien tulee voida luottaa henkilökunnan osaamiseen omalla alallaan.

Varhaiskasvatuksen järjestelmätason ongelmista olen kirjoittanut jo aiemmin, ja laajempi kilpailu julkisen ja yksityisen sektorin välillä toisi alalle varmasti sekä toivottua apua palkkatasoon, myös toiminnan prosessien, organisaation ja johtamisen tason nousua. Palvelusetelimallin laajempi käyttöönotto sekä yksityisen ja julkisen hoidon subventioiden saattaminen samalle viivalle mahdollistaisi yhä useammalle perheelle aidon vaihtoehdon ja valinnan mahdollisuuden.

Liberaalipuolueen ohjelman mukaisesti kaikille lapsille tulee taata mahdollisuus varhaiskasvatukseen, mutta tämän palvelun ei tarvitse olla pakosti ja aina julkisesti tuotettua. Varhaiskasvatuksen ei myöskään tarvitse olla maksutonta, vaan kannattaisin jopa hoitomaksujen korottamista, jos tällä tavoin voidaan osittain parantaa toiminnan rahoitusta, ja nostaa alan ammattilaisten palkkoja sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

Palveluiden tuottamisen joustavuus ja tarjoaminen siellä missä niitä tarvitaan, silloin kun niitä tarvitaan, ja siinä muodossa missä niitä tarvitaan ja halutaan, olisi kaikille varhaiskasvatuksen osapuolille hyödyllistä.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen 2. varapuheenjohtaja.

]]>
0 http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254398-uusi-varhaiskasvatuslaki-eli-missa-varhaiskasvatuksen-ongelmat-oikeasti-ovat#comments Julkinen hallinto Palveluseteli SDP Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuslaki Wed, 25 Apr 2018 14:16:47 +0000 Tuomas Jaanu http://tuomasjaanu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254398-uusi-varhaiskasvatuslaki-eli-missa-varhaiskasvatuksen-ongelmat-oikeasti-ovat
Poliittisten pudokkaiden populismi http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254231-politiikan-pudokkaiden-populismi <p>Harry Harkimoa ja Mikael Jungneria yhdistää se, että molemmat ovat valtapuolueiden entisiä vaikuttajia. Kokoomuksesta ja Sdp:stä pudottauduttuaan tai (näkökulmasta riippuen) niiden yli käveltyään heistä tuli sinisten kaltaisia kansanvallan kalastelijoita uusien suunnitelmiensa kera.</p><p>Ylen verkkosivut <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10171347" target="_blank">kertoivat</a>, että Harkimo ja Jungner ovat perustaneet &rdquo;<a href="https://liikenyt.fi/" target="_blank">Liike Nyt</a>&rdquo; -nimisen poliittisen projektin, jossa on mukana muutamia toimittajataustaisia julkisuuden henkilöitä.</p><p>Arvelen Harkimon ja Jungnerin turhautuneen kokoomuksessa ja demareissa yleistyneeseen kansallisen edun laiminlyömiseen. Kummatkin vanhat valtapuolueet ajavat EU-federalismia ja pönkittävät sen toivotonta rahaunionia. Molempien puolueiden agendaan sisältyy myös maahanmuuton ja monikulttuurisuuden edistämistä kantaväestön ohi.</p><p>Käsitykseni mukaan juuri siitä sikiää Harkimon ja Jungnerin valittelu kansanvallan ylenkatsomisesta ja heidän halunsa perustaa Suomeen liike, jossa äänestäjät voisivat vaikuttaa edustajiensa poliittisiin päätöksiin suoraan myös vaalien välillä.</p><p>Oire on yleinen, eikä siinä ole mitään uutta. Piraatit ja Muutos-puolue vetosivat jo suoran kansanvallan puolesta. Kiinnostus kansanäänestysinstituution parantamiseen kertoi siitä, että edustuksellinen demokratia ei toimi.</p><p>Ja se ei toimi, koska vanhat valtapuolueet eivät ole ottaneet vakavasti kansalaisten tahoilta pursuilevaa monikulttuurisuuden ja maahanmuuton arvostelua. Tulos on ollut, että arvostelu on kanavoitunut kansallismielisten puolueiden esiinnousuksi kaikkialla Euroopassa.</p><p>Entä Harkimon ja Jungnerin hanke? Onko sillä tulevaisuutta? Ei ole. Herrat eivät näytä olevan tietoisia siitä, että heidän artikuloimansa ongelma on ollut politiikan teorian ja tutkimuksen ydinongelma kautta aikojen. Se on: poliitikot eivät noudata kansalaisten poliittista tahtoa. Siihen ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.</p><p>Kokoomuslainen oikeusministeri Antti Häkkänen antoi asiasta näyttöä pari kuukautta sitten. Verkkouutisten <a href="https://www.verkkouutiset.fi/antti-hakkanen-suurin-uhka-demokratialle-tulee-rajojen-sisalta/" target="_blank">jutun</a> mukaan hän piti kansanvallan keskeisenä ongelmana &rdquo;matalaa äänestysaktiivisuutta&rdquo; pahoitellessaan kansalaisten vieraantumista politiikasta eräässä kuntademokratian seminaarissa:</p><p>&rdquo;<em>Demokratian suurimmat uhat eivät tule rajojemme ulkopuolelta vaan sisäpuolelta. Matala äänestysaktiivisuus on kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma</em>&rdquo;, Häkkänen sanoi.</p><p>Ja lehti jatkoi: &rdquo;<em>Oikeusministeri Häkkäsen mukaan alhainen äänestysaktiivisuus vähentää jo nyt päätöksenteon legitimiteettiä ja lietsoo populismia.</em>&rdquo;</p><p>Oikeusministeri tunnistaa oireen mutta ei ymmärrä syytä. Ei äänestysaktiivisuutta mikään &rdquo;populismi&rdquo; alenna, vaan <em>harjoitettu politiikka</em>. Toinen syy on edellä mainitsemani ydinongelma: <em>ääni ei mene perille</em>, kun poliitikot eivät tee kantaväestöjen tahdon mukaista politiikkaa.</p><p>Miksi äänestää, kun äänestyspäätöksillä ei ole merkitystä? Vaivautuisivatko ihmiset vaalipaikoille vain kosmeettisista syistä, kohottaakseen äänestysprosenttia, kuten sosialististen maiden näennäisdemokratioissa? Eivät varmasti.</p><p>Ongelma piilee Häkkäsen näkemyksestä poiketen sittenkin tuossa rajojemme ulkopuolelta tulevassa vaikuttamisessa. Euroopan unionissa on tehty kansalaisia miellyttämätöntä politiikkaa. Tämä näkyy esimerkiksi maahanmuuttokriittisyytenä sekä Puolan, Itävallan, Unkarin ja Italian vaaleissa, joissa EU-kriittiset puolueet ovat saaneet runsaasti kannatusta.</p><p>Sisäpolitiikassa ongelma on näkynyt EU-federalismia vastustavien puolueiden eristämispyrkimyksinä. Juuri nämä puolueet on leimattu populistisiksi, vaikka niiden ohjelma ei ole ollut populismille tyypillinen eli relativistinen, vaan takana on ollut hyvinkin ehdottomina pidettyjä arvoja.</p><p>Eristämisellä on koetettu mitätöidä kriittisille annetut äänet, joten äänestysaktiivisuuden alenemista ei tarvitse ihmetellä tässäkään tapauksessa. On koetettu lannistaa poliittinen osallistuminen, mikä on ollut tavattoman helppoa uskoteltaessa, että Ruotsidemokraattien tai Perussuomalaisten kaltaisilla puolueilla ei ole asiaa hallitusvaltaan, paitsi niiden saadessa yli puolet paikoista ja pystyessään muodostamaan hallituksen yksin. Tätä vaihtoehtoa taas on syytetty totalitarismiin johtavaksi.&nbsp; Syyttävän sormen osoittaessa yhteen suuntaan kolme muuta osoittavat kuitenkin syyttelijöihin itseensä ja heidän eristämispyrkimyksiinsä.</p><p>Eikö sitten Harkimon ja Jungnerin hanke tuo ratkaisua juuri tähän ongelmaan? Ei tuo, ja syy löytyy järjestelmäpolitiikan käsitteestä.</p><p>Kansalaisten hakeutumisessa vaihtoehtoiseen toimintaan näkyvät tukahduttamisen oireet, eli ihmisten pyrkimykset ohittaa järjestelmäpolitiikan kaltaiset toimintamuodot. Järjestelmäpolitiikalla tarkoitetaan poliittisen vallan kanavoimista puolueiden, järjestöjen ja instituutioiden kautta.</p><p>Järjestelmäpolitiikassa kansalaisten tehtävänä on nyt äänestää ahkerasti näennäisvaaleissa, jotta kansanvallan kulissit pysyisivät pystyssä. Siksi valtavirran poliitikot vuodattavat krokotiilinkyyneleitä äänestysprosentin jatkuvan laskun vuoksi, vaikka heille oikeasti riittääkin se, että kannatusta on tarpeeksi jatkaakseen itse tehtävissään. Äänestysaktiivisuuden nousu voisi itse asiassa vaarantaa heidän asemansa äänestysprosentin nousun muokatessa myös puolueiden voimasuhteita.</p><p>Tämä kaikki koskee tietenkin myös Harkimon ja Jungnerin hanketta, jossa kansalaiset voisivat ripittää edustajiaan noudattamaan tahtoaan. Luuletteko, että kansalaiset voisivat säädellä esimerkiksi Mikael Jungnerin peukalonliikkeitä kauko-ohjaimella, kun he eivät ole voineet estää häntä <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016072421953524_uu.shtml" target="_blank">sanomasta</a> myöskään kaikkein karvaimpia mielipiteitä kansalaisista omissa Facebook-päivityksissään?</p><p>Entä kuka enää haluaisi olla poliitikko, jos poliitikon asemassa ei voikaan käyttää poliittista valtaa vaan totella orjallisesti äänestäjiä?</p><p>Poliittisen vallan olemus on myös johtaminen. Edustuksellisen demokratian ideaan sisältyy, että poliitikot kertovat näkemyksensä <em>ennen vaaleja</em>, ja kansalaiset ilmaisevat kannatuksensa vaaleissa. Teesit kerrotaan ja markkinat käydään aina avoimissa ja vapaissa vaaleissa, joissa kannatus luovutetaan, mitataan ja kerätään (valitettavasti mutta kohtalokkaasti) pois.</p><p>Jos kansalaiset voisivat ilmaantua laajalla rintamalla myös vaalien välillä kertomaan edustajille, miten heidän pitää toimia, kommunistit voisivat mennä sanelemaan toiveensa kokoomuslaisille ja kääntäen sekä väittää kirkkain silmin äänestäneensä juuri heitä salaisissa vaaleissa! Mistä esimerkiksi Harry Harkimo voisi tietää ja tunnistaa, onko häntä opastamaan ilmaantunut kansalainen hänen äänestäjänsä vai peluri?</p><p>Ei. Näin tämä ei voi toimia. Siis jos asiaa pysähdytään tarkemmin ajattelemaan.</p><p>Ajatus poliittisista edustajista kansalaisten jatkuvina sätkynukkeina siirtäisi myös poliittisen vastuun takaisin kansalle, joissa se hajoaisi pieniin osiin.</p><p>Näkemys kansalaisten ohjaamasta edustuksellisesta demokratiasta on omassa epärealistisuudessaan täysin populistinen. Populismin tunnusmerkki on käsitys, että kaikki sellainen hyväksytään, mikä tuo kannatusta. Kirjoitin populismin piirteistä tarkemmin <a href="http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/225870-mita-on-populismi" target="_blank">täällä</a>.&nbsp;</p><p>Silti Harkimon ja Jungnerin hanketta ei jostakin syystä moitita populistiseksi. Ilmeisesti tuo nimitys on varattu vain Perussuomalaisille, vaikka puolue onkin osoittanut monissa asioissa periksiantamattomuutta ja arvoabsolutismia, jotka eivät totisesti ole populismin tunnusmerkkejä.</p><p>En tarkoita arvostella kansanvallan ideaa. Mutta tarkoitan, että usko edustuksellisen demokratian toimivuuteen on epärealistinen ja joko tarkoituksellisen hämäävä tai naiivi. Myöskään kaikkia kansanäänestyksiä ei saada toimitetuiksi, vaikka suoraa demokratiaa tekopyhästi sanotaankin edistettävän. Esimerkkinä nyt vaikka Paavo Väyrysen torpattu euroäänestys.</p><p>Järjestelmäpolitiikan ohittaminen ei onnistu uusilla puolueilla tai liikkeillä, sillä puolueen saattaminen toimintakykyiseksi kestää noin 20 vuotta. Esimerkiksi Perussuomalaisten ongelma on edelleen se, ettei puolueessa ole vakiintuneita sovittelumekanismeja eikä ennustettavasti toimivaa organisaatiota.</p><p>Sen sijaan kaikki tuntevat sanonnan &rdquo;Kokoomus muistaa, kokoomus palkitsee, kokoomus tarkkailee ja kokoomus rankaisee&rdquo;. Samanlaisia ovat muutkin vanhat puolueet. Niissä ihmisten ansioista ja tekemisistä pidetään tarkkaa kirjaa niin hyvässä kuin pahassa, ja toiminta on ennustettavaa.</p><p>Siitä luopuminen voi tietenkin olla myös uudistumisen ehto. Suomen poliittinen historia ei kuitenkaan anna näyttöä puoluepudokkaiden menestymisestä omissa puolueissaan. Esimerkiksi Risto E. J. Penttilä erosi aikoinaan kokoomuksesta elvyttäen nuorsuomalaisen puolueen nimen ja toimien kollegansa Jukka Tarkan kanssa yhden kauden kansanedustajana. Myöhemmin Penttilä on luikerrellut takaisin kokoomuksen listoille.</p><p>Pyrkimykset ohittaa järjestelmäpolitiikka näyttävät lohduttomilta. Näin on, vaikka tarkoitus voi olla hyvä. Myös Harkimoa ja Jungneria ja heidän apulaisiaan leimaavat tietty kodittomuus ja hämmentyneisyys. Kova kohtalo odottaa kaikkien muiden tavoin sinisiä ja kansalaispuolueen aktiiveja.</p><p>Järjestelmäpolitiikalla on aina taipumus ajaa hyväosaisimpien asioita ja etuja, sillä heidät nähdään taloudellisesti tuottavina ja järjestelmäpolitiikan itsensä kannalta tärkeinä toimijoina.</p><p>Koska järjestelmäpolitiikka tukee hyväosaisia, se vahvistaa järjestelmän uskollisten pelureiden luottamusta ja poliittista aktiivisuutta ja syventää järjestelmäpolitiikan ulkopuolelle ajautuneiden ahdinkoa. Myös vuorovaikutusteorioista väitelleenä tiedän, että kuvaa ei saa kauniimmaksi teorioinnilla politiikan interaktiivisesta olemuksesta.</p><p>Pelastusta ei ole kuin niissä ryhmissä, jotka järjestelmäpoliitikassa ovat vähiten huonoja, joten kansanvallan ja kansallisen kokonaisedun kannattajien on loogista kanavoida äänensä aina sille tendenssille, joka eduskuntapuolueiden keskuudessa näyttää olevan tappiolla. Puoluekentän pirstaloituminen ei ole hyväksi myöskään politiikan toimivuuden kannalta.</p><p>Syrjäytetyiksi itsensä kokeneiden ihmisten hakeutuminen esimerkiksi vaihtoehtomediaan ei ole ongelma vaan oire, jota järjestelmäpolitiikan piirissä ei ole ymmärretty.</p><p>Sen parempi huomioon ottaminen voisi johdattaa käsittämään, miksi myös vaihtoehtomedia on olemassa ja miksi sanankäyttö on pahoin tulehtunut Suomessa ja muuallakin Euroopassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harry Harkimoa ja Mikael Jungneria yhdistää se, että molemmat ovat valtapuolueiden entisiä vaikuttajia. Kokoomuksesta ja Sdp:stä pudottauduttuaan tai (näkökulmasta riippuen) niiden yli käveltyään heistä tuli sinisten kaltaisia kansanvallan kalastelijoita uusien suunnitelmiensa kera.

Ylen verkkosivut kertoivat, että Harkimo ja Jungner ovat perustaneet ”Liike Nyt” -nimisen poliittisen projektin, jossa on mukana muutamia toimittajataustaisia julkisuuden henkilöitä.

Arvelen Harkimon ja Jungnerin turhautuneen kokoomuksessa ja demareissa yleistyneeseen kansallisen edun laiminlyömiseen. Kummatkin vanhat valtapuolueet ajavat EU-federalismia ja pönkittävät sen toivotonta rahaunionia. Molempien puolueiden agendaan sisältyy myös maahanmuuton ja monikulttuurisuuden edistämistä kantaväestön ohi.

Käsitykseni mukaan juuri siitä sikiää Harkimon ja Jungnerin valittelu kansanvallan ylenkatsomisesta ja heidän halunsa perustaa Suomeen liike, jossa äänestäjät voisivat vaikuttaa edustajiensa poliittisiin päätöksiin suoraan myös vaalien välillä.

Oire on yleinen, eikä siinä ole mitään uutta. Piraatit ja Muutos-puolue vetosivat jo suoran kansanvallan puolesta. Kiinnostus kansanäänestysinstituution parantamiseen kertoi siitä, että edustuksellinen demokratia ei toimi.

Ja se ei toimi, koska vanhat valtapuolueet eivät ole ottaneet vakavasti kansalaisten tahoilta pursuilevaa monikulttuurisuuden ja maahanmuuton arvostelua. Tulos on ollut, että arvostelu on kanavoitunut kansallismielisten puolueiden esiinnousuksi kaikkialla Euroopassa.

Entä Harkimon ja Jungnerin hanke? Onko sillä tulevaisuutta? Ei ole. Herrat eivät näytä olevan tietoisia siitä, että heidän artikuloimansa ongelma on ollut politiikan teorian ja tutkimuksen ydinongelma kautta aikojen. Se on: poliitikot eivät noudata kansalaisten poliittista tahtoa. Siihen ei ole yksinkertaisia ratkaisuja.

Kokoomuslainen oikeusministeri Antti Häkkänen antoi asiasta näyttöä pari kuukautta sitten. Verkkouutisten jutun mukaan hän piti kansanvallan keskeisenä ongelmana ”matalaa äänestysaktiivisuutta” pahoitellessaan kansalaisten vieraantumista politiikasta eräässä kuntademokratian seminaarissa:

Demokratian suurimmat uhat eivät tule rajojemme ulkopuolelta vaan sisäpuolelta. Matala äänestysaktiivisuus on kaikissa kansanvaltaisissa maissa kasvava ongelma”, Häkkänen sanoi.

Ja lehti jatkoi: ”Oikeusministeri Häkkäsen mukaan alhainen äänestysaktiivisuus vähentää jo nyt päätöksenteon legitimiteettiä ja lietsoo populismia.

Oikeusministeri tunnistaa oireen mutta ei ymmärrä syytä. Ei äänestysaktiivisuutta mikään ”populismi” alenna, vaan harjoitettu politiikka. Toinen syy on edellä mainitsemani ydinongelma: ääni ei mene perille, kun poliitikot eivät tee kantaväestöjen tahdon mukaista politiikkaa.

Miksi äänestää, kun äänestyspäätöksillä ei ole merkitystä? Vaivautuisivatko ihmiset vaalipaikoille vain kosmeettisista syistä, kohottaakseen äänestysprosenttia, kuten sosialististen maiden näennäisdemokratioissa? Eivät varmasti.

Ongelma piilee Häkkäsen näkemyksestä poiketen sittenkin tuossa rajojemme ulkopuolelta tulevassa vaikuttamisessa. Euroopan unionissa on tehty kansalaisia miellyttämätöntä politiikkaa. Tämä näkyy esimerkiksi maahanmuuttokriittisyytenä sekä Puolan, Itävallan, Unkarin ja Italian vaaleissa, joissa EU-kriittiset puolueet ovat saaneet runsaasti kannatusta.

Sisäpolitiikassa ongelma on näkynyt EU-federalismia vastustavien puolueiden eristämispyrkimyksinä. Juuri nämä puolueet on leimattu populistisiksi, vaikka niiden ohjelma ei ole ollut populismille tyypillinen eli relativistinen, vaan takana on ollut hyvinkin ehdottomina pidettyjä arvoja.

Eristämisellä on koetettu mitätöidä kriittisille annetut äänet, joten äänestysaktiivisuuden alenemista ei tarvitse ihmetellä tässäkään tapauksessa. On koetettu lannistaa poliittinen osallistuminen, mikä on ollut tavattoman helppoa uskoteltaessa, että Ruotsidemokraattien tai Perussuomalaisten kaltaisilla puolueilla ei ole asiaa hallitusvaltaan, paitsi niiden saadessa yli puolet paikoista ja pystyessään muodostamaan hallituksen yksin. Tätä vaihtoehtoa taas on syytetty totalitarismiin johtavaksi.  Syyttävän sormen osoittaessa yhteen suuntaan kolme muuta osoittavat kuitenkin syyttelijöihin itseensä ja heidän eristämispyrkimyksiinsä.

Eikö sitten Harkimon ja Jungnerin hanke tuo ratkaisua juuri tähän ongelmaan? Ei tuo, ja syy löytyy järjestelmäpolitiikan käsitteestä.

Kansalaisten hakeutumisessa vaihtoehtoiseen toimintaan näkyvät tukahduttamisen oireet, eli ihmisten pyrkimykset ohittaa järjestelmäpolitiikan kaltaiset toimintamuodot. Järjestelmäpolitiikalla tarkoitetaan poliittisen vallan kanavoimista puolueiden, järjestöjen ja instituutioiden kautta.

Järjestelmäpolitiikassa kansalaisten tehtävänä on nyt äänestää ahkerasti näennäisvaaleissa, jotta kansanvallan kulissit pysyisivät pystyssä. Siksi valtavirran poliitikot vuodattavat krokotiilinkyyneleitä äänestysprosentin jatkuvan laskun vuoksi, vaikka heille oikeasti riittääkin se, että kannatusta on tarpeeksi jatkaakseen itse tehtävissään. Äänestysaktiivisuuden nousu voisi itse asiassa vaarantaa heidän asemansa äänestysprosentin nousun muokatessa myös puolueiden voimasuhteita.

Tämä kaikki koskee tietenkin myös Harkimon ja Jungnerin hanketta, jossa kansalaiset voisivat ripittää edustajiaan noudattamaan tahtoaan. Luuletteko, että kansalaiset voisivat säädellä esimerkiksi Mikael Jungnerin peukalonliikkeitä kauko-ohjaimella, kun he eivät ole voineet estää häntä sanomasta myöskään kaikkein karvaimpia mielipiteitä kansalaisista omissa Facebook-päivityksissään?

Entä kuka enää haluaisi olla poliitikko, jos poliitikon asemassa ei voikaan käyttää poliittista valtaa vaan totella orjallisesti äänestäjiä?

Poliittisen vallan olemus on myös johtaminen. Edustuksellisen demokratian ideaan sisältyy, että poliitikot kertovat näkemyksensä ennen vaaleja, ja kansalaiset ilmaisevat kannatuksensa vaaleissa. Teesit kerrotaan ja markkinat käydään aina avoimissa ja vapaissa vaaleissa, joissa kannatus luovutetaan, mitataan ja kerätään (valitettavasti mutta kohtalokkaasti) pois.

Jos kansalaiset voisivat ilmaantua laajalla rintamalla myös vaalien välillä kertomaan edustajille, miten heidän pitää toimia, kommunistit voisivat mennä sanelemaan toiveensa kokoomuslaisille ja kääntäen sekä väittää kirkkain silmin äänestäneensä juuri heitä salaisissa vaaleissa! Mistä esimerkiksi Harry Harkimo voisi tietää ja tunnistaa, onko häntä opastamaan ilmaantunut kansalainen hänen äänestäjänsä vai peluri?

Ei. Näin tämä ei voi toimia. Siis jos asiaa pysähdytään tarkemmin ajattelemaan.

Ajatus poliittisista edustajista kansalaisten jatkuvina sätkynukkeina siirtäisi myös poliittisen vastuun takaisin kansalle, joissa se hajoaisi pieniin osiin.

Näkemys kansalaisten ohjaamasta edustuksellisesta demokratiasta on omassa epärealistisuudessaan täysin populistinen. Populismin tunnusmerkki on käsitys, että kaikki sellainen hyväksytään, mikä tuo kannatusta. Kirjoitin populismin piirteistä tarkemmin täällä

Silti Harkimon ja Jungnerin hanketta ei jostakin syystä moitita populistiseksi. Ilmeisesti tuo nimitys on varattu vain Perussuomalaisille, vaikka puolue onkin osoittanut monissa asioissa periksiantamattomuutta ja arvoabsolutismia, jotka eivät totisesti ole populismin tunnusmerkkejä.

En tarkoita arvostella kansanvallan ideaa. Mutta tarkoitan, että usko edustuksellisen demokratian toimivuuteen on epärealistinen ja joko tarkoituksellisen hämäävä tai naiivi. Myöskään kaikkia kansanäänestyksiä ei saada toimitetuiksi, vaikka suoraa demokratiaa tekopyhästi sanotaankin edistettävän. Esimerkkinä nyt vaikka Paavo Väyrysen torpattu euroäänestys.

Järjestelmäpolitiikan ohittaminen ei onnistu uusilla puolueilla tai liikkeillä, sillä puolueen saattaminen toimintakykyiseksi kestää noin 20 vuotta. Esimerkiksi Perussuomalaisten ongelma on edelleen se, ettei puolueessa ole vakiintuneita sovittelumekanismeja eikä ennustettavasti toimivaa organisaatiota.

Sen sijaan kaikki tuntevat sanonnan ”Kokoomus muistaa, kokoomus palkitsee, kokoomus tarkkailee ja kokoomus rankaisee”. Samanlaisia ovat muutkin vanhat puolueet. Niissä ihmisten ansioista ja tekemisistä pidetään tarkkaa kirjaa niin hyvässä kuin pahassa, ja toiminta on ennustettavaa.

Siitä luopuminen voi tietenkin olla myös uudistumisen ehto. Suomen poliittinen historia ei kuitenkaan anna näyttöä puoluepudokkaiden menestymisestä omissa puolueissaan. Esimerkiksi Risto E. J. Penttilä erosi aikoinaan kokoomuksesta elvyttäen nuorsuomalaisen puolueen nimen ja toimien kollegansa Jukka Tarkan kanssa yhden kauden kansanedustajana. Myöhemmin Penttilä on luikerrellut takaisin kokoomuksen listoille.

Pyrkimykset ohittaa järjestelmäpolitiikka näyttävät lohduttomilta. Näin on, vaikka tarkoitus voi olla hyvä. Myös Harkimoa ja Jungneria ja heidän apulaisiaan leimaavat tietty kodittomuus ja hämmentyneisyys. Kova kohtalo odottaa kaikkien muiden tavoin sinisiä ja kansalaispuolueen aktiiveja.

Järjestelmäpolitiikalla on aina taipumus ajaa hyväosaisimpien asioita ja etuja, sillä heidät nähdään taloudellisesti tuottavina ja järjestelmäpolitiikan itsensä kannalta tärkeinä toimijoina.

Koska järjestelmäpolitiikka tukee hyväosaisia, se vahvistaa järjestelmän uskollisten pelureiden luottamusta ja poliittista aktiivisuutta ja syventää järjestelmäpolitiikan ulkopuolelle ajautuneiden ahdinkoa. Myös vuorovaikutusteorioista väitelleenä tiedän, että kuvaa ei saa kauniimmaksi teorioinnilla politiikan interaktiivisesta olemuksesta.

Pelastusta ei ole kuin niissä ryhmissä, jotka järjestelmäpoliitikassa ovat vähiten huonoja, joten kansanvallan ja kansallisen kokonaisedun kannattajien on loogista kanavoida äänensä aina sille tendenssille, joka eduskuntapuolueiden keskuudessa näyttää olevan tappiolla. Puoluekentän pirstaloituminen ei ole hyväksi myöskään politiikan toimivuuden kannalta.

Syrjäytetyiksi itsensä kokeneiden ihmisten hakeutuminen esimerkiksi vaihtoehtomediaan ei ole ongelma vaan oire, jota järjestelmäpolitiikan piirissä ei ole ymmärretty.

Sen parempi huomioon ottaminen voisi johdattaa käsittämään, miksi myös vaihtoehtomedia on olemassa ja miksi sanankäyttö on pahoin tulehtunut Suomessa ja muuallakin Euroopassa.

]]>
0 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254231-politiikan-pudokkaiden-populismi#comments Demokratia Kansallinen Kokoomus Populismi SDP Sun, 22 Apr 2018 10:33:58 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254231-politiikan-pudokkaiden-populismi
Dosentti Luukkanen kujalla Kojamon ja Nuorisäätiön rinnastuksessaan http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253224-dosentti-luukkanen-kujalla-kojamon-ja-nuorisaation-rinnastuksessaan <p>Dosentti Luukkanen on jälleen joko autuaasti kujalla<a href="http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253217-puolueiden-rahasammot-myyvat-ulkomaille"> blogissaan</a> tahi sitten tarkoitushakuisen tulkinnan ytimessä rinnastaessaan Kojamon (ent. VVO) ja Nuorisosäätiön suoraan toisiinsa. Nuorisosäätiö on säätiö, jonka tehtäviin on nimenomaisesti kirjattu kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen nuorille ja Kojamo taas on nykyään aivan normaali osakeyhtiö, jolla ei ole yleishyödyllisiä tavoitteita toiminnassaan. Se toimii aivan kuten muutkin yritykset voittoa tavoitellen.</p><p>Kojamon suurimmat omistajat ovat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, joiden jälkeen tulee liuta ammattiyhdistyksiä suurimpana Teollisuusliitto. Kiinteistöliiketoiminta ovat varsin luonnollinen sijoituskohde yhdistysten omaisuudelle varsin varmalla ja tasaisella tuotollaan. Osalla ammattiyhdistyksistä on edustuksensa yrityksen hallituksessa, mutta toimiva johto tekee bisnestä parhaimman näkemyksensä mukaan.</p><p>Kojamolla ei siis ole pitkään aikaan ollut yleishyödyllistä tehtävää ja se toimii markkinaehtoisesti kuten normaali yritys - jostain kumman syystä vaikuttaa, etteivät ammattiyhdistysten sijoitukset saisi tuottaa voittoa.</p><p>Luukkanen kirjoittaa asumistuista ja niiden valumisesta ammattiyhdistysliikkeiden kautta SDP:n tilille. Onhan se varma - puolueiden rahoitusta valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto, joten sinne vaan ilmoitusta mikäli epäilee väärinkäytöksiä ja merkittävän rahavirran valumista SDP:lle ja vaalikassaan.</p><p>Ihmettely siitä, että myytäessä 1594 asuntoa viideltätoista paikkakunnalta ei hinta ole sama kuin voisi olla myytäessä niitä erikseen osoittaa, ettei dosentilla taida olla juurikaan ymmärrystä liiketoiminnasta. Kannattaisi ehkä miettiä hetken vaikkapa millaiset kustannukset ja prosessi syntyisi 1594 asuntokohteen myymisestä erikseen.</p><p>Ulkomaisesta omistajasta huolimatta samat säännöt koskevat vuokrissa yms kuin kotimaistakin ja merkittävänä erona blogissa viitattuun Carunan tapaukseen on, ettei kyseessä ole luonnollinen monopoli .</p><p>Ammattiyhdistysten toiminta-alueen kuvittelisi olevan varsin selvän. Rahoittaakseen toimintaansa sijoittavat ne varojaan kuten muutkin tahot. Vaikkapa MTK tai työnantajapuolelta Teknologiateollisuus tekee aivan samoin - sijoitustoiminnalla saattaa olla joitain erillisiä tavoitteita, mutta lähtökohtaisesti pyritään ensisijaisesti tuottavaan sijoitukseen.</p><p>&nbsp;</p><p>PS. Miksi kirjoitin asiasta erillisen blogin? Siksi että lokakuun puolivälistä lähtien olen ollut bännättynä herran blogista osoitettuani silloinkin harhaanjohtamisen enkä siten voi kommentoida. SDP:tä en kannata enkä tule kannattamaan, mutta silti koen tarpeelliseksi oikaista asioita. Normaalisti en viitsi, mutta nyt oli jälleen niin huteraa &quot;faktaa&quot; tuossa kirjoituksessa.<br />&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Dosentti Luukkanen on jälleen joko autuaasti kujalla blogissaan tahi sitten tarkoitushakuisen tulkinnan ytimessä rinnastaessaan Kojamon (ent. VVO) ja Nuorisosäätiön suoraan toisiinsa. Nuorisosäätiö on säätiö, jonka tehtäviin on nimenomaisesti kirjattu kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen nuorille ja Kojamo taas on nykyään aivan normaali osakeyhtiö, jolla ei ole yleishyödyllisiä tavoitteita toiminnassaan. Se toimii aivan kuten muutkin yritykset voittoa tavoitellen.

Kojamon suurimmat omistajat ovat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, joiden jälkeen tulee liuta ammattiyhdistyksiä suurimpana Teollisuusliitto. Kiinteistöliiketoiminta ovat varsin luonnollinen sijoituskohde yhdistysten omaisuudelle varsin varmalla ja tasaisella tuotollaan. Osalla ammattiyhdistyksistä on edustuksensa yrityksen hallituksessa, mutta toimiva johto tekee bisnestä parhaimman näkemyksensä mukaan.

Kojamolla ei siis ole pitkään aikaan ollut yleishyödyllistä tehtävää ja se toimii markkinaehtoisesti kuten normaali yritys - jostain kumman syystä vaikuttaa, etteivät ammattiyhdistysten sijoitukset saisi tuottaa voittoa.

Luukkanen kirjoittaa asumistuista ja niiden valumisesta ammattiyhdistysliikkeiden kautta SDP:n tilille. Onhan se varma - puolueiden rahoitusta valvoo Valtiontalouden tarkastusvirasto, joten sinne vaan ilmoitusta mikäli epäilee väärinkäytöksiä ja merkittävän rahavirran valumista SDP:lle ja vaalikassaan.

Ihmettely siitä, että myytäessä 1594 asuntoa viideltätoista paikkakunnalta ei hinta ole sama kuin voisi olla myytäessä niitä erikseen osoittaa, ettei dosentilla taida olla juurikaan ymmärrystä liiketoiminnasta. Kannattaisi ehkä miettiä hetken vaikkapa millaiset kustannukset ja prosessi syntyisi 1594 asuntokohteen myymisestä erikseen.

Ulkomaisesta omistajasta huolimatta samat säännöt koskevat vuokrissa yms kuin kotimaistakin ja merkittävänä erona blogissa viitattuun Carunan tapaukseen on, ettei kyseessä ole luonnollinen monopoli .

Ammattiyhdistysten toiminta-alueen kuvittelisi olevan varsin selvän. Rahoittaakseen toimintaansa sijoittavat ne varojaan kuten muutkin tahot. Vaikkapa MTK tai työnantajapuolelta Teknologiateollisuus tekee aivan samoin - sijoitustoiminnalla saattaa olla joitain erillisiä tavoitteita, mutta lähtökohtaisesti pyritään ensisijaisesti tuottavaan sijoitukseen.

 

PS. Miksi kirjoitin asiasta erillisen blogin? Siksi että lokakuun puolivälistä lähtien olen ollut bännättynä herran blogista osoitettuani silloinkin harhaanjohtamisen enkä siten voi kommentoida. SDP:tä en kannata enkä tule kannattamaan, mutta silti koen tarpeelliseksi oikaista asioita. Normaalisti en viitsi, mutta nyt oli jälleen niin huteraa "faktaa" tuossa kirjoituksessa.
 

 

]]>
99 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253224-dosentti-luukkanen-kujalla-kojamon-ja-nuorisaation-rinnastuksessaan#comments Harhaanjohtaminen Kepu Nuorisosäätiö SDP VVO ja osingot Mon, 02 Apr 2018 11:17:01 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253224-dosentti-luukkanen-kujalla-kojamon-ja-nuorisaation-rinnastuksessaan
Herätys SDP! http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253218-heratys-sdp Luin juuri ylen uutisen puolueiden kannatuksesta eri ikäryhmissä. <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10141541?utm_source=facebook&amp;utm_campaign=yleuutiset&amp;utm_medium=social" title="https://yle.fi/uutiset/3-10141541?utm_source=facebook&amp;utm_campaign=yleuutiset&amp;utm_medium=social">https://yle.fi/uutiset/3-10141541?utm_source=facebook&amp;utm_campaign=yleuu...</a> Kysymys kuuluu milloin SDP herää unestaan ja tunnustaa tosiasiat. Nykyisellä AY-linjalla puolue tulee kuihtumaan pois. Ei nykyiset nuoret halua enää jäykkää sanelu/pakkopolitiikkaa. Sitä mitä nykyinen AY-johtoinen SDP on. Nyt tarvitaan SDP joka oikeasti seisoo ihmisten ja työväestön(palkansaajat ja pk-yrittäjät) asialla. Tämä keinotekoinen vastakkainasettelu palkansaajien ja yrittäjien välillä on lopetettava ja alettava puhaltaaa yhteen hiileen. SDPtä ja sen arvoja tarvitaan edelleen, mutta nyt on viimeinen hetki uudistua tai loppu koittaa!<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 20 http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253218-heratys-sdp#comments SDP Mon, 02 Apr 2018 08:34:23 +0000 Toni Kukkonen http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253218-heratys-sdp Puolueiden rahasammot myyvät asuntoja ulkomaille? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253217-puolueiden-rahasammot-myyvat-ulkomaille <p>Miten rahoittaa puolueen toimintaa?</p><p>Suomessa se on tapahtunut erilaisten säätiöiden ja yhtiöiden kautta.</p><p>Demareilla on ollut VVO ja kepulla &rdquo;Nuorisosäätiö&rdquo;.</p><p>Nuorisosäätiön piina jatkuu myös pääsiäisen jälkeen sillä Yle julkaisee MOT ohjelman, jossa kerrotaan sen tekemistä salaperäisistä veloista &rdquo;varjopankille&rdquo;. (<a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/31/nuorisosaatiolla-miljoonavelat-varjopankille-sama-yhtio-lainannut-satoja">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/31/nuorisosaatiolla-miljoonavelat-varjopankille-sama-yhtio-lainannut-satoja</a>).</p><p>Keskustelu Kepun arvosta ja pohjasta tulee jatkumaan kiivaana.</p><p><strong>Valtion rakentamat ja demarien omistamat asunnot pilkkahinnalla ulkomaille</strong></p><p>Demarien ja vasemmiston oma VVO on nyt saanut oman ihmeellisen ratkaisunsa.</p><p>Siitä tuli Kojamo OY.</p><p>Kojamo Oyj (vuoteen 2017 VVO-yhtymä Oyj) on 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja.Yhtiö tarjoaa vuokra-asumista Lumo- ja VVO-brändinimillä.</p><p>Vuonna 2016 VVO jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen.</p><p><u>Pari päivää sitten tuli uutinen, jonka mukaan VVO eli nykyinen Kojamo OY myi osan asunnoistaan ulkomaalaisille omistajille. </u></p><p>Liiketoimi oli fantastinen!</p><p>VVO:lla eli Kojamolla vahvan omistusohjaus ay-liikkeessä ts. SDP:ssä. Kyseinen kiinteistöbisnes on ollut sen rahasampo sillä valtio on tukenut sitä monella tavalla. Ammattiliitot ovat kuitanneet vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien tuottoja maksatetaan valtiolta ts. asumistuilla. Eli valtio maksaa ja ay-liike kaapii kermat.</p><p>Summat ovat olleet isoja. Valtio on maksanut asumistukia edellisinä vuosina tälle järjestelmälle vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Asumistukien korotukset valuvat suoraa vuokra-asuntojen omistajien taskuun eli VVO:ssa demareiden vaalitilille ay-liikkeen kautta.</p><p>Luokkataistelu on ollut helpompaa kun on ollut fyrkkaa. Samoin vaalitaistelu. Puhdas vakaumus on paljon puhtaampaa kun on vähän pätäkkää!</p><p><strong>VVO eli Kojamo myi valtion tukemat asunnot ulkomaalaisille!</strong></p><p>Mennään vielä tähän uutiseen.</p><p>Kojamon tiedotteen mukaan se myi vuokra-asuntoja. Myytävän asuntokannan velaton kauppahinta on 97 miljoonaa euroa. Kyseessä on noin 1600 asuntoa ja näin yhden hinnaksi tulee noin 60&nbsp;000 euroa. Halpa hinta houkuttaa.</p><p>Kuten uutinen kertoo: &rdquo;Pörssilistautumista selvittävän Kojamo-konsernin yhtiöt ovat tänään allekirjoittaneet kauppakirjan, jolla ne myyvät 1&thinsp;594 vuokra-asuntoa 15 paikkakunnalta Morgan Stanley Real Estate Investingin (MSREI) hallinnoimalle kiinteistörahastolle, suomalaiselle Premicolle ja Pohjoismaissa toimivalle Renger Investment Managementille (RIM).&rdquo;</p><p>Ostaja on innoissaan! Kuten uutisessa kerrotaan: &rdquo;Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan kiinnostavimpia sijoituskohteita kiinteistöjen osalta. Yhteistyö MSREI:n kanssa avaa meille uusia mahdollisuuksia kehittää asuntotarjontaamme ja olemme tästä luonnollisesti innoissamme, Premico Groupin toimitusjohtaja Janne Vaula sanoo yhtiön tiedotteessa.&rdquo; (<strong><a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005622590.html">https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005622590.html</a>). </strong></p><p><strong>Avoimet kysymykset?</strong></p><p>*Mitä mieltä alkurahoittaja ts. valtio on tästä liiketoimesta? Kiinnostaako se hallitusta?</p><p>*Miksei näitä asuntoja tarjottu suomalaisille vuokralaisille samaan ns. asevelihintaa kuin ulkomaalaisille? 60&nbsp;000 omistusasunnosta olisi ihan kiva hinta. Se olisi edullinen ostos jos saisi vielä sopivan lainan.</p><p>*Mitä Kojamo aikoo tehdä näillä ns. voittorahoilla? Paljonko vasemmistopuolueet saavat tästä &rdquo;saaliista&rdquo;? Paljonko vasemmiston ehdokkaat saavat tästä osuudesta vaalikassaansa? On tämä 97 miljoonaa tulevien 2019 vasemmiston yhteinen vaalikassa?</p><p>*Morgan Stanley investointipankilla oli USA:n vuoden 2008 kiinteistöromahduksessa oma notoorinen roolinsa. Onko tätä muisteltu?</p><p>*Aikooko valtio jatkaa asuntotukia tällä uudelle ulkomaalaisten omistamalle yhtiölle? Eli maksammeko me ulkomaalaiselle firmalle siitä, että se omistaa nämä asunnot asumistukena? Entä kun tämä firma nostaa vuokrat kattoon? Vähän kuin Caruna? Mekö taas maksamme? Ei ihme, että verot ovat katossa ja SDP rakastaa perintöveroa ja yrittäjän verottamista.</p><p><strong>Ihmettelyn sormi kummastuksen suussa</strong></p><p>Lopuksi: on tämä kummallinen maailma.</p><p>Ensin valtion rahoilla subventoidaan ja rakennetaan asuntoja. Ne annetaan ay-liikkeelle ts. VVO:lle, joka antaa ne vuokralle. Sitten valtio antaa rahaa vuokralaisille, että he voivat maksaa vuokransa tai osan siitä.</p><p>Lopuksi tämä kaikki myydään ulkomaalaisille, jotka ilmeisesti jatkavat tätä mainiota suomalaisten verotulojen nautintaa.</p><p>On syntynyt ikiliikkuja. Runsauden sarvi, josta vuotaa maitoa ja hunajaa kaikille &ndash; paitsi veronmaksajille. &nbsp;</p><p>Eihän tämä ole nyt sitä kaverikapitalismia? Tai toverikapitalismia?</p><p>Ps. Ehkä nimi Kojamo eli koiraslohi kertoo tästä pisneksestä kaiken. Kyseessä on lohi, joka pyydetään ja syödään Lapissa herrain herkkuna.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miten rahoittaa puolueen toimintaa?

Suomessa se on tapahtunut erilaisten säätiöiden ja yhtiöiden kautta.

Demareilla on ollut VVO ja kepulla ”Nuorisosäätiö”.

Nuorisosäätiön piina jatkuu myös pääsiäisen jälkeen sillä Yle julkaisee MOT ohjelman, jossa kerrotaan sen tekemistä salaperäisistä veloista ”varjopankille”. (https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/31/nuorisosaatiolla-miljoonavelat-varjopankille-sama-yhtio-lainannut-satoja).

Keskustelu Kepun arvosta ja pohjasta tulee jatkumaan kiivaana.

Valtion rakentamat ja demarien omistamat asunnot pilkkahinnalla ulkomaille

Demarien ja vasemmiston oma VVO on nyt saanut oman ihmeellisen ratkaisunsa.

Siitä tuli Kojamo OY.

Kojamo Oyj (vuoteen 2017 VVO-yhtymä Oyj) on 4,3 miljardin euron asunto-omaisuuden arvollaan mitattuna Suomen suurin kiinteistösijoittaja.Yhtiö tarjoaa vuokra-asumista Lumo- ja VVO-brändinimillä.

Vuonna 2016 VVO jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen.

Pari päivää sitten tuli uutinen, jonka mukaan VVO eli nykyinen Kojamo OY myi osan asunnoistaan ulkomaalaisille omistajille.

Liiketoimi oli fantastinen!

VVO:lla eli Kojamolla vahvan omistusohjaus ay-liikkeessä ts. SDP:ssä. Kyseinen kiinteistöbisnes on ollut sen rahasampo sillä valtio on tukenut sitä monella tavalla. Ammattiliitot ovat kuitanneet vuokratuotoista verovapaat osingot. Vuokrien tuottoja maksatetaan valtiolta ts. asumistuilla. Eli valtio maksaa ja ay-liike kaapii kermat.

Summat ovat olleet isoja. Valtio on maksanut asumistukia edellisinä vuosina tälle järjestelmälle vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Asumistukien korotukset valuvat suoraa vuokra-asuntojen omistajien taskuun eli VVO:ssa demareiden vaalitilille ay-liikkeen kautta.

Luokkataistelu on ollut helpompaa kun on ollut fyrkkaa. Samoin vaalitaistelu. Puhdas vakaumus on paljon puhtaampaa kun on vähän pätäkkää!

VVO eli Kojamo myi valtion tukemat asunnot ulkomaalaisille!

Mennään vielä tähän uutiseen.

Kojamon tiedotteen mukaan se myi vuokra-asuntoja. Myytävän asuntokannan velaton kauppahinta on 97 miljoonaa euroa. Kyseessä on noin 1600 asuntoa ja näin yhden hinnaksi tulee noin 60 000 euroa. Halpa hinta houkuttaa.

Kuten uutinen kertoo: ”Pörssilistautumista selvittävän Kojamo-konsernin yhtiöt ovat tänään allekirjoittaneet kauppakirjan, jolla ne myyvät 1 594 vuokra-asuntoa 15 paikkakunnalta Morgan Stanley Real Estate Investingin (MSREI) hallinnoimalle kiinteistörahastolle, suomalaiselle Premicolle ja Pohjoismaissa toimivalle Renger Investment Managementille (RIM).”

Ostaja on innoissaan! Kuten uutisessa kerrotaan: ”Suomi on tällä hetkellä yksi Euroopan kiinnostavimpia sijoituskohteita kiinteistöjen osalta. Yhteistyö MSREI:n kanssa avaa meille uusia mahdollisuuksia kehittää asuntotarjontaamme ja olemme tästä luonnollisesti innoissamme, Premico Groupin toimitusjohtaja Janne Vaula sanoo yhtiön tiedotteessa.” (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005622590.html).

Avoimet kysymykset?

*Mitä mieltä alkurahoittaja ts. valtio on tästä liiketoimesta? Kiinnostaako se hallitusta?

*Miksei näitä asuntoja tarjottu suomalaisille vuokralaisille samaan ns. asevelihintaa kuin ulkomaalaisille? 60 000 omistusasunnosta olisi ihan kiva hinta. Se olisi edullinen ostos jos saisi vielä sopivan lainan.

*Mitä Kojamo aikoo tehdä näillä ns. voittorahoilla? Paljonko vasemmistopuolueet saavat tästä ”saaliista”? Paljonko vasemmiston ehdokkaat saavat tästä osuudesta vaalikassaansa? On tämä 97 miljoonaa tulevien 2019 vasemmiston yhteinen vaalikassa?

*Morgan Stanley investointipankilla oli USA:n vuoden 2008 kiinteistöromahduksessa oma notoorinen roolinsa. Onko tätä muisteltu?

*Aikooko valtio jatkaa asuntotukia tällä uudelle ulkomaalaisten omistamalle yhtiölle? Eli maksammeko me ulkomaalaiselle firmalle siitä, että se omistaa nämä asunnot asumistukena? Entä kun tämä firma nostaa vuokrat kattoon? Vähän kuin Caruna? Mekö taas maksamme? Ei ihme, että verot ovat katossa ja SDP rakastaa perintöveroa ja yrittäjän verottamista.

Ihmettelyn sormi kummastuksen suussa

Lopuksi: on tämä kummallinen maailma.

Ensin valtion rahoilla subventoidaan ja rakennetaan asuntoja. Ne annetaan ay-liikkeelle ts. VVO:lle, joka antaa ne vuokralle. Sitten valtio antaa rahaa vuokralaisille, että he voivat maksaa vuokransa tai osan siitä.

Lopuksi tämä kaikki myydään ulkomaalaisille, jotka ilmeisesti jatkavat tätä mainiota suomalaisten verotulojen nautintaa.

On syntynyt ikiliikkuja. Runsauden sarvi, josta vuotaa maitoa ja hunajaa kaikille – paitsi veronmaksajille.  

Eihän tämä ole nyt sitä kaverikapitalismia? Tai toverikapitalismia?

Ps. Ehkä nimi Kojamo eli koiraslohi kertoo tästä pisneksestä kaiken. Kyseessä on lohi, joka pyydetään ja syödään Lapissa herrain herkkuna.

]]>
32 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253217-puolueiden-rahasammot-myyvat-ulkomaille#comments Kepu Kojamo Nuorisosäätiö SDP Vvo Mon, 02 Apr 2018 08:31:46 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253217-puolueiden-rahasammot-myyvat-ulkomaille
SDP:n kannatus törkeän alhainanen ...... hävettää SDP:n toimijoiden puolesta. http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253051-sdpn-kannatus-torkean-alhainan <p>Ainoana työväenpuolueena SDP:n kannatuslukemien pitäisi olla vähintään 40%, mutta se on nyt jumiutunut sinne jonnekin 20%:n paikkeille.</p> <p>Suurin osa suomalaisista ovat työläisiä, joten suurimman osan suomalaisista pitäisi äänestää työväenpuoluetta.</p> <p>Maanviljelijöitä edustavalla keskustapuolueella on valtava yliedustus Suomen parlamentissa. Keskustan kannatus kuuluisi olla ehkä jotain 5%, sillä niin vähän Suomessa on maanviljelijöitä, mutta keskustan kannatus on silti ollut usen 20%:n paikkeilla ja nykyinen 16%:n kannatus on sekin moninkertainen maanviljelijäväestön määrään nähden. Tätä keskustan suosiota selittänee kuitenkin se että kaupungeissa ja maaseudulla on työväestön ja paremman väen keskuudessa paljon maanviljelijäperheistä lähteneitä maanviljelijöiden lapsia, jotka äänestää keskustaa vanhasta tottumuksesta.</p> <p>Kokoomus on vanhastaan pääomapuolue ja paremman väen puolue.&nbsp; Pääoman, eli kapitalistien, puolesta kokoomus ei enä taistele, mutta paremman väen puolesta kyllä. Parempaa väkeä ovat sellaiset kuin nimismiehet, kunnanjohtajat, poliisin ja armeijan korkeimmat upseerit ja päälliköt, professorit, tomitusjohtajat, paremmin palkatut lääkärit ja sensellaiset.&nbsp;&nbsp;</p> <p>Peremman väen asiat ovat hyvin hoidossa, sillä sitä parempaa väkeä tuskin on 20% Suomen kansasta, mikä on kokoomuksen kannatus väestön keskuudessa. Tällainen kannatus edellyttää sitä että monet tavalliset työläiset ja ehkäpä maanviljelijätkin kannattavat ja äänestävät paremman väen puoluetta.</p> <hr /><p>Kaikenkaikkiaan, maanviljelijöiden puolueen kannatus väestön keskuudessa on moninkertainen maanviljelijöiden määrään verrattuna ja paremman väen puolueenkin kannatus on vähintään kaksinkertainen paremman väen määrään nähden, mutta työväenpuolueen kannatus on peräti surkea siihen nähden miten paljon Suomessa on työtä tekeviä ja työssä käyviä ihmisiä.</p> <p>Mistä johtuu se että työläisten edustus on näin alhaisella tasolla?&nbsp; Miksi työläiset eivät luota työväenpuolueeseen ja äänestävät joko maanviljelijöiden puoluetta tai paremman väen puoluetta?</p> <hr /><p>Selityksiä ei ole muuta kuin yksi.&nbsp; Työväenpuoluetta hoidetaan huonosti tai erittäin huonosti.</p> <p>SDP ei varmaankaan osta facebookista tai googlelta tarvittavia tietoja, josta näkee mitkä ovat Suomen työläisten salaiset haaveet ja mitä he toivovat ja mihin he uskovat ja miten he hahmottavat maailman. Näihin tietoihin perustuen ja käyttäen avukseen mainostoimistoja tai &quot;ellunkanoja&quot;, SDP pystyisi luomaan sellaisen ohjelman ja SDP:n puoluejohtajat osaisivat puhua sellaisista asioista jotka saisivat suomen työläiset lämpenenään SDP:n ajatuksille.</p> <p>Nyt on varmaankin niin että ne facebookin ja googlen tiedot Suomen työläisten henkisestä elämästä menevät kokoomukselle ja kepulle ja ellunkanat ja muut pätevät konsulttifimat tekevät niistä ohjelmia ja laativat kepu- ja kokoomuspolitikoille puheita jotka vievä työläisäänestäjät SDP:ltä.</p> <hr /><p>Toivoisin siis SDP:ltä ryhtiliikettä. Se 40% äänistä olisi helposti saavutettavissa, pankaa vain hihat heilumaan.............................. tai ........................tehkää edes jotain.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ainoana työväenpuolueena SDP:n kannatuslukemien pitäisi olla vähintään 40%, mutta se on nyt jumiutunut sinne jonnekin 20%:n paikkeille.

Suurin osa suomalaisista ovat työläisiä, joten suurimman osan suomalaisista pitäisi äänestää työväenpuoluetta.

Maanviljelijöitä edustavalla keskustapuolueella on valtava yliedustus Suomen parlamentissa. Keskustan kannatus kuuluisi olla ehkä jotain 5%, sillä niin vähän Suomessa on maanviljelijöitä, mutta keskustan kannatus on silti ollut usen 20%:n paikkeilla ja nykyinen 16%:n kannatus on sekin moninkertainen maanviljelijäväestön määrään nähden. Tätä keskustan suosiota selittänee kuitenkin se että kaupungeissa ja maaseudulla on työväestön ja paremman väen keskuudessa paljon maanviljelijäperheistä lähteneitä maanviljelijöiden lapsia, jotka äänestää keskustaa vanhasta tottumuksesta.

Kokoomus on vanhastaan pääomapuolue ja paremman väen puolue.  Pääoman, eli kapitalistien, puolesta kokoomus ei enä taistele, mutta paremman väen puolesta kyllä. Parempaa väkeä ovat sellaiset kuin nimismiehet, kunnanjohtajat, poliisin ja armeijan korkeimmat upseerit ja päälliköt, professorit, tomitusjohtajat, paremmin palkatut lääkärit ja sensellaiset.  

Peremman väen asiat ovat hyvin hoidossa, sillä sitä parempaa väkeä tuskin on 20% Suomen kansasta, mikä on kokoomuksen kannatus väestön keskuudessa. Tällainen kannatus edellyttää sitä että monet tavalliset työläiset ja ehkäpä maanviljelijätkin kannattavat ja äänestävät paremman väen puoluetta.


Kaikenkaikkiaan, maanviljelijöiden puolueen kannatus väestön keskuudessa on moninkertainen maanviljelijöiden määrään verrattuna ja paremman väen puolueenkin kannatus on vähintään kaksinkertainen paremman väen määrään nähden, mutta työväenpuolueen kannatus on peräti surkea siihen nähden miten paljon Suomessa on työtä tekeviä ja työssä käyviä ihmisiä.

Mistä johtuu se että työläisten edustus on näin alhaisella tasolla?  Miksi työläiset eivät luota työväenpuolueeseen ja äänestävät joko maanviljelijöiden puoluetta tai paremman väen puoluetta?


Selityksiä ei ole muuta kuin yksi.  Työväenpuoluetta hoidetaan huonosti tai erittäin huonosti.

SDP ei varmaankaan osta facebookista tai googlelta tarvittavia tietoja, josta näkee mitkä ovat Suomen työläisten salaiset haaveet ja mitä he toivovat ja mihin he uskovat ja miten he hahmottavat maailman. Näihin tietoihin perustuen ja käyttäen avukseen mainostoimistoja tai "ellunkanoja", SDP pystyisi luomaan sellaisen ohjelman ja SDP:n puoluejohtajat osaisivat puhua sellaisista asioista jotka saisivat suomen työläiset lämpenenään SDP:n ajatuksille.

Nyt on varmaankin niin että ne facebookin ja googlen tiedot Suomen työläisten henkisestä elämästä menevät kokoomukselle ja kepulle ja ellunkanat ja muut pätevät konsulttifimat tekevät niistä ohjelmia ja laativat kepu- ja kokoomuspolitikoille puheita jotka vievä työläisäänestäjät SDP:ltä.


Toivoisin siis SDP:ltä ryhtiliikettä. Se 40% äänistä olisi helposti saavutettavissa, pankaa vain hihat heilumaan.............................. tai ........................tehkää edes jotain.

]]>
80 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253051-sdpn-kannatus-torkean-alhainan#comments SDP SDP kannatuslukemat Thu, 29 Mar 2018 13:48:12 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253051-sdpn-kannatus-torkean-alhainan
Perusteltu perintövero – kaikki raha on moneen kertaan verotettua http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252706-perusteltu-perintovero-kaikki-raha-on-moneen-kertaan-verotettua <p>Perintö- ja lahjaveron poistamista koskeva <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2665">kansalaisaloite</a> on <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10122189">ylittänyt</a> 50000 allekirjoittajan rajan ja on menossa eduskuntaan käsiteltäväksi. Perintöverokeskustelussa usein toistuva argumentti on, että perintövero on väärin, koska verot omaisuudesta on jo kerran maksettu. Perustelu ontuu, sillä kaikki taloudessa kiertävä raha on moneen kertaan verotettua. Samalla tavalla verotetaan esimerkiksi ihmisten kulutukseen käyttämää rahaa, vaikka siitäkin rahasta verot on jo maksettu. Välillä kuulee myös väitettävän, että perintövero on &quot;omaisuusvero&quot;, vaikka samanlainen transaktio siinä tapahtuu perinnön jättäjältä sen saajalle kuin vaikkapa palkkaa maksettaessa.<br /><br />Valtion pitää joka tapauksessa verottaa tai ottaa lainaa täsmälleen päätetyn budjetin loppusumman verran (itse toki löytäisin budjetista miljardikaupalla karsittavaa). Tämän summan verottaminen kannattaisi tehdä sellaisella tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän taloudellista haittaa. Jos perintöverosta luovutaan, sama summa tullaan keräämään muiden verojen kautta, ja kun katsoo tämänhetkistä verotuksen kokonaisuutta, tärkeää olisi siirtää painopistettä poispäin työn verotuksesta. Perintövero ei ole haitallisimmasta päästä veroja, jos vertaillaan verojen taloudellisia haittavaikutuksia. Työn verotus vähentää työn tekemistä - perintöverolla ei ole vastaavaa suoraan hyvinvointia vähentävää vaikutusta.<br /><br />Perintövero ei ole ongelmaton vero, mutta todelliset ongelmat ovat aivan muualla kuin siinä, että raha olisi jo verotettua. Oikeita epäkohtia ovat esimerkiksi se, että perittävä omaisuus voi olla epälikvidiä ja verot pitää maksaa ennen kuin omaisuuden voi realisoida. &nbsp;Veron summa voi myös määräytyä ennen kuin mahdollisesti arvoltaan vaihtelevan omaisuuden hallinta siirtyy perijälle. Perimisessä saattaa siis olla suuriakin yksinomaan verotuksesta aiheutuvia riskejä. Perintöveroa on myös varsin helppo vältellä laillisesti, jos taloudellisia resursseja siihen löytyy.<br /><br />Jos nykyisen perintöveron ongelmat korjataan, eikä nykyiseen kohtuulliseen tasoon kosketa, on perintövero muiden verojen rinnalla aivan varteenotettava vaihtoehto valtion tulojen keräämiseen.</p> Perintö- ja lahjaveron poistamista koskeva kansalaisaloite on ylittänyt 50000 allekirjoittajan rajan ja on menossa eduskuntaan käsiteltäväksi. Perintöverokeskustelussa usein toistuva argumentti on, että perintövero on väärin, koska verot omaisuudesta on jo kerran maksettu. Perustelu ontuu, sillä kaikki taloudessa kiertävä raha on moneen kertaan verotettua. Samalla tavalla verotetaan esimerkiksi ihmisten kulutukseen käyttämää rahaa, vaikka siitäkin rahasta verot on jo maksettu. Välillä kuulee myös väitettävän, että perintövero on "omaisuusvero", vaikka samanlainen transaktio siinä tapahtuu perinnön jättäjältä sen saajalle kuin vaikkapa palkkaa maksettaessa.

Valtion pitää joka tapauksessa verottaa tai ottaa lainaa täsmälleen päätetyn budjetin loppusumman verran (itse toki löytäisin budjetista miljardikaupalla karsittavaa). Tämän summan verottaminen kannattaisi tehdä sellaisella tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän taloudellista haittaa. Jos perintöverosta luovutaan, sama summa tullaan keräämään muiden verojen kautta, ja kun katsoo tämänhetkistä verotuksen kokonaisuutta, tärkeää olisi siirtää painopistettä poispäin työn verotuksesta. Perintövero ei ole haitallisimmasta päästä veroja, jos vertaillaan verojen taloudellisia haittavaikutuksia. Työn verotus vähentää työn tekemistä - perintöverolla ei ole vastaavaa suoraan hyvinvointia vähentävää vaikutusta.

Perintövero ei ole ongelmaton vero, mutta todelliset ongelmat ovat aivan muualla kuin siinä, että raha olisi jo verotettua. Oikeita epäkohtia ovat esimerkiksi se, että perittävä omaisuus voi olla epälikvidiä ja verot pitää maksaa ennen kuin omaisuuden voi realisoida.  Veron summa voi myös määräytyä ennen kuin mahdollisesti arvoltaan vaihtelevan omaisuuden hallinta siirtyy perijälle. Perimisessä saattaa siis olla suuriakin yksinomaan verotuksesta aiheutuvia riskejä. Perintöveroa on myös varsin helppo vältellä laillisesti, jos taloudellisia resursseja siihen löytyy.

Jos nykyisen perintöveron ongelmat korjataan, eikä nykyiseen kohtuulliseen tasoon kosketa, on perintövero muiden verojen rinnalla aivan varteenotettava vaihtoehto valtion tulojen keräämiseen.

]]>
75 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252706-perusteltu-perintovero-kaikki-raha-on-moneen-kertaan-verotettua#comments Kotimaa Perintövero Perintöverotus SDP Verotus Fri, 23 Mar 2018 05:22:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252706-perusteltu-perintovero-kaikki-raha-on-moneen-kertaan-verotettua
Demareille hormoneja! http://tapaniheikonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252570-demareille-hormoneja <p>Antti Rinne - onko sinulla testosteronia?</p> <p>Olisi hyvä jos olisi. Ainakin demari -äijälle se olisi hyväksi. Ei se pulskan pojan myhäily nyt vaan oikein iske keneenkään. Ja sitäpaitsi testosteronia huokuva olemus vetoaa äänestäjiin. Silloin nössöt jäävät toiseksi. Jonkinlaisella älykkö imagolla sitä pystyy tietenkin korjaamaan pitkälle.</p> <p>Okei. On Demareissa kieltämättä joltakin osin testosteronia. Ainakin on ollut. Vaikkapa jossakin Raimo Väyrysessä. Huh....</p> <p>Raimossa yhdistyi akateemisuus&nbsp; ja testosteroni. Jos Antti sinulla ei ole samoja kykyjä niin voin kyllä sanoa suoraan, että et ole ainoa. Täällä on toinen.</p> <p>Raimon tyyppinen mies on toiminnan mies. Olin samassa tapahtumassa toukokuussa 1991. En yhtään muista tilaisuuden aihetta. No harm anyway - tuskin Raimokaan muistaa. jokin partiolaisten majapaikka Mustikkamaan ja Kulosaaren välissä. Oli tilaisuus sitten mikä tahansa niin akateeminen testosteronilaa ladattu mies oli illan tähti.</p> <p>Kun siitä pienestä partiolaisten saaresta porukka väheni, niin alkoi kunnon skaba. Jäljellä olivat vain Raimo, minä, yksi kolmas mies ja kaksi naista. Sitten yhteissaunaan (saunakaljaa oli riittävästi).&nbsp;</p> <p>Minulle karmea totuus alkoi saunomisen jälkeen pukuhuoneessa paljastua. Olenkin nolla!</p> <p>Yö partiolaiaten majassa oli muuten ihan kiva. Ei se nyt niin kauheasti ihmetyttänyt, että molemmat naiset halusivat &quot;nukkumaan&quot; Raimon viereen. Nyhverö hävisi Raimolle.</p> <p>Antti. Pitää olla joko ladattu testosteronilla ladattu mies tai akateeminen älykkö. Silloin saavuttaa tavoittensa ihan helposti. Aletaan Antti syömään hormoneja! Ja Raimo - etkö tajua kuinka minä ja Antti kärsimme sinunlaisista ihmisistä?</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinne - onko sinulla testosteronia?

Olisi hyvä jos olisi. Ainakin demari -äijälle se olisi hyväksi. Ei se pulskan pojan myhäily nyt vaan oikein iske keneenkään. Ja sitäpaitsi testosteronia huokuva olemus vetoaa äänestäjiin. Silloin nössöt jäävät toiseksi. Jonkinlaisella älykkö imagolla sitä pystyy tietenkin korjaamaan pitkälle.

Okei. On Demareissa kieltämättä joltakin osin testosteronia. Ainakin on ollut. Vaikkapa jossakin Raimo Väyrysessä. Huh....

Raimossa yhdistyi akateemisuus  ja testosteroni. Jos Antti sinulla ei ole samoja kykyjä niin voin kyllä sanoa suoraan, että et ole ainoa. Täällä on toinen.

Raimon tyyppinen mies on toiminnan mies. Olin samassa tapahtumassa toukokuussa 1991. En yhtään muista tilaisuuden aihetta. No harm anyway - tuskin Raimokaan muistaa. jokin partiolaisten majapaikka Mustikkamaan ja Kulosaaren välissä. Oli tilaisuus sitten mikä tahansa niin akateeminen testosteronilaa ladattu mies oli illan tähti.

Kun siitä pienestä partiolaisten saaresta porukka väheni, niin alkoi kunnon skaba. Jäljellä olivat vain Raimo, minä, yksi kolmas mies ja kaksi naista. Sitten yhteissaunaan (saunakaljaa oli riittävästi). 

Minulle karmea totuus alkoi saunomisen jälkeen pukuhuoneessa paljastua. Olenkin nolla!

Yö partiolaiaten majassa oli muuten ihan kiva. Ei se nyt niin kauheasti ihmetyttänyt, että molemmat naiset halusivat "nukkumaan" Raimon viereen. Nyhverö hävisi Raimolle.

Antti. Pitää olla joko ladattu testosteronilla ladattu mies tai akateeminen älykkö. Silloin saavuttaa tavoittensa ihan helposti. Aletaan Antti syömään hormoneja! Ja Raimo - etkö tajua kuinka minä ja Antti kärsimme sinunlaisista ihmisistä?

 

 

 

 

]]>
0 http://tapaniheikonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252570-demareille-hormoneja#comments Rinne SDP Seksuaallisuus Tasa-arvo Tue, 20 Mar 2018 00:48:57 +0000 Tapani Heikonen http://tapaniheikonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252570-demareille-hormoneja
Perintövero http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252541-perintovero <p>Yksi päivän kuumista aiheista on perintövero ja sen poistamista vaativa kansalaisaloite.</p><p>Itse pidän perintöveroa toimivana ja oikeutettuna verona, mutta tekisin siihen useita muutoksia. Tai oikeastaan muuttaisin meidän koko verotusjärjestelmän.</p><p>Perinnöthän on perinnönsaajalle tuloa. Ongelma vain on siinä, että lähes aina se on kiinteää omaisuutta. Siksi perinnöt pitäisi verottaa vasta kun ne realisoidaan. Silloin ei tietenkään käytettäisi hankintavähennystä, koska omaisuus on saatu ilmaiseksi. Sama koskisi myös osakkeita ja yrityksiä. Ainoa mikä verotettaisiin heti, olisi pankissa ja käteisenä oleva raha. Tämä jo siksikin, että kiinteä omaisuus aiheuttaa aina taloudellista toimeliaisuutta.</p><p>&nbsp;</p><p>Mitä meidän verotusjärjestelmään sitten tulee, niin siitä pitäisi tehdä yksinkertaisempi ja tasapuolisempi. -Progressiivinen ansiotulovero pitäisi muuttaa tasaveroksi.</p><p>-ALV pitäisi poistaa kokonaan.</p><p>-Kaikista tuloista sama vero, riippumatta tulonhankintamuodosta.</p><p>Näillä keinoin monet kannustinloukut häviäisi, kun ei tarvitsisi miettiä verottajaa. Jokainen ansaittu euro nostaisi silloin nettotuloja tasaisesti, eikä progressio söisi työnteon hyötyä.</p><p>Myös sosiaalitukijärjestelmälle pitäisi tehdä sama, eli yksinkertaistaa.</p><p>-Kaikille tukiensaajille yksi &quot;valtionraha&quot;</p><p>Mielessäni on pyörinyt perustulon ja nykyisen järjestelmän kompromissi. Siinä lähtötaso olisi esim. 1000&euro;/kk = 33,33&euro;/vrk. Nyt kun tuensaaja sitten lähtee töhin, vaikka vain kahdeksi päiväksi leikataan hänen tukeaan 50&euro; jokaista täyttä 100&euro; kohden jonka hän tienaa. Tällöin työssäkäynti kannattaa, kun tulot kasvaa myös pätkätöillä ilman karensseja. Järjestelmä toimisi niin, että tuki anottaisiin kerran vuoteen ja tuen suuruus määriteltäisiin verottajan tietojen avulla.</p><p>Joku nyt heittää, että sit vaan kierretään veroja. Hyvin paljon mahdollista, että sitä yritettäisiin. Mutta määrätään asiasta työnantajille rankat sanktiot ja parannetaan valvontaa niin, ettei siihen monet uskalla ryhtyä.</p><p>Näillä keinoin uskon, että meillä hommat voisi lähteä toimimaan. Mitään tarkkoja laskelmia mulla ei oo ja tiedotkin on vajaavaisia. Mutta tässä olis hyvä runko mistä lähtee asiaa kehittämään. Sitä varten meillä on ministeriöt täynnä asiantuntijoita ja virkamiehiä, että nää laitetaan toimimaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksi päivän kuumista aiheista on perintövero ja sen poistamista vaativa kansalaisaloite.

Itse pidän perintöveroa toimivana ja oikeutettuna verona, mutta tekisin siihen useita muutoksia. Tai oikeastaan muuttaisin meidän koko verotusjärjestelmän.

Perinnöthän on perinnönsaajalle tuloa. Ongelma vain on siinä, että lähes aina se on kiinteää omaisuutta. Siksi perinnöt pitäisi verottaa vasta kun ne realisoidaan. Silloin ei tietenkään käytettäisi hankintavähennystä, koska omaisuus on saatu ilmaiseksi. Sama koskisi myös osakkeita ja yrityksiä. Ainoa mikä verotettaisiin heti, olisi pankissa ja käteisenä oleva raha. Tämä jo siksikin, että kiinteä omaisuus aiheuttaa aina taloudellista toimeliaisuutta.

 

Mitä meidän verotusjärjestelmään sitten tulee, niin siitä pitäisi tehdä yksinkertaisempi ja tasapuolisempi. -Progressiivinen ansiotulovero pitäisi muuttaa tasaveroksi.

-ALV pitäisi poistaa kokonaan.

-Kaikista tuloista sama vero, riippumatta tulonhankintamuodosta.

Näillä keinoin monet kannustinloukut häviäisi, kun ei tarvitsisi miettiä verottajaa. Jokainen ansaittu euro nostaisi silloin nettotuloja tasaisesti, eikä progressio söisi työnteon hyötyä.

Myös sosiaalitukijärjestelmälle pitäisi tehdä sama, eli yksinkertaistaa.

-Kaikille tukiensaajille yksi "valtionraha"

Mielessäni on pyörinyt perustulon ja nykyisen järjestelmän kompromissi. Siinä lähtötaso olisi esim. 1000€/kk = 33,33€/vrk. Nyt kun tuensaaja sitten lähtee töhin, vaikka vain kahdeksi päiväksi leikataan hänen tukeaan 50€ jokaista täyttä 100€ kohden jonka hän tienaa. Tällöin työssäkäynti kannattaa, kun tulot kasvaa myös pätkätöillä ilman karensseja. Järjestelmä toimisi niin, että tuki anottaisiin kerran vuoteen ja tuen suuruus määriteltäisiin verottajan tietojen avulla.

Joku nyt heittää, että sit vaan kierretään veroja. Hyvin paljon mahdollista, että sitä yritettäisiin. Mutta määrätään asiasta työnantajille rankat sanktiot ja parannetaan valvontaa niin, ettei siihen monet uskalla ryhtyä.

Näillä keinoin uskon, että meillä hommat voisi lähteä toimimaan. Mitään tarkkoja laskelmia mulla ei oo ja tiedotkin on vajaavaisia. Mutta tässä olis hyvä runko mistä lähtee asiaa kehittämään. Sitä varten meillä on ministeriöt täynnä asiantuntijoita ja virkamiehiä, että nää laitetaan toimimaan.

]]>
4 http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252541-perintovero#comments Perintövero SDP Mon, 19 Mar 2018 12:40:27 +0000 Toni Kukkonen http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252541-perintovero
Kansakunta on antanut demareille johtoaseman – nyt* http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251686-kansakunta-on-antanut-demareille-johtoaseman-nyt <p>Takavuosikymmenien ylivoimainen ykkönen &ndash; SDP on palannut 21 prosentin mielipidekannatuksella puolueidemme ykköseksi - toistaiseksi. Pitkäaikainen johtoaseman suvereeni oikeistopuolue &ndash; Kokoomus vaipui odotetusti kakkoseksi 20 prosentin kannatuksella. Ero on kuitenkin pieni.</p><p>Kiintoisaa on se, että europarlamentaarikko ja tohtori <strong>Paavo Väyrysen</strong> Kansalaispuolue on saanut kaikkiin maakuntiin piirijärjestöt &hellip; aktiivisella vapaaehtoisuudella ja talkoohengellä &ndash; on odotettavissa hieno ehdokasasetelma &ndash; seuraaviin vaaleihin. Nythän kansalta ei kysytty Kansalaispuolueen kannatusta &ndash; miksi ei kysytty? **</p><p>On odotettavissa yllätys &ndash; suuri yllätys ja kerralla eduskuntaan nousu; 6-14 kansanedustajalla. Valmiuksissa on jo noin 180.000 äänestäjää &ndash; joiden monikerta voi yllättää!</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>Mielipidetiedusteluihin on syytä suhtautua varauksella ja ne eivät ole äänestyksiä vaaleissa &ndash; vaan kansalaisten <em>hetkittäisiä näkemyksiä päivän tilanteesta</em> &ndash; jopa niin, että niillä <em>varoitetaan omia</em> &hellip;! Tässä mittauksessa näkyy jo Väyrysen Kansalaispuolueen olemassaolo &ndash; vaikka itse rastikohtaa ei edes ollut.</p><p>&hellip;</p><p>[* ~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10096785"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10096785</u></a> -</p><p>[** &hellip; heti, kun Paavo Väyrynen ilmoittautuu eduskuntaamme, on mielipidemittaajien otettava mukaan Kansalaispuolueen kannatusmittaus.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[2005][U]</p><p>~ <a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/presidentin-valinta-puhuttaa-puolueita.html"><u>http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/presidentin-valinta-puhuttaa-puolueita.html</u></a> -</p><p><strong>Kansalaiset nousevat pintaan &ndash; vaikuttajina, on tullut aika muutoksille</strong></p><p>&nbsp;</p><p><em>Porvaripuolueet hakevat keskinäistä konsensusta vanhan ajan malliin (</em><em><em>tänään 2018 näyttää siltä, että eivät hae! </em></em><em>[1</em><em>). Vasemmistopuolueet eivät ole vielä edes huomanneet, että keskinäismuhinointi ei kuulu nykyaikaiseen suoraan kansalaisvaikuttamiseen &ndash; </em><em><em>siis silloin vuonna 2005</em></em><em>.</em><em><strong> </strong></em></p><p><em>&hellip;</em></p><p><em>[1 </em><em>~ <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10098780"><u>https://yle.fi/uutiset/3-10098780</u></a> - </em></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Puolueiden ratkaisumallit, niiden hakiessa juuri heille sopivia päämääriä, eivät edesauta yhteisten asioiden hoitoon osallistumista. Muun muassa nuoriso saattaa kavahtaa puolueiden järjestelykoneistoja.&nbsp;</strong></p><p><strong>Nuoriso, joka on tottunut välittömään kanssakäymiseen sekä omiin itse punnittuihin ratkaisuihin, ei todennäköisesti katso heidän &ndash; so. puolueiden maailmaa sopivaksi, jossa jokin koneisto ohjailee ennakkoasetelmia.</strong></p><p><br /><br /><strong>Puolueiden tehtävä on kerätä samankaltaisesti,&nbsp;</strong></p><p>&hellip; mutta kuitenkin nykypäivänä itsellisesti ajattelevia ihmisiä yhteen. Puolue voi rakentaa ideologiaa, joka tuntuu tänä päivänä hämärtyneen, sen sijaan, että laittaisi ohjattuja malleja kansalaisille.&nbsp;</p><p>Ideologia on eri asia kuin henkilövalinnat; kansalaiset tietävät itsekin ketkä/kenet he haluavat nostaa esikuvikseen. Presidentin vaaleissa on kysymys henkilöstä. Kansa on puhunut jo senkin suhteen, että <em>presidentin valtaa ei saa purkaa enempää</em>. Puolueidenkin olisi se asia ymmärrettävä.</p><p><br /><br /><strong>Porvareilla saa olla yhteistä arvopohjaa ja ideologiaa;&nbsp;</strong></p><p>&hellip; se on ikään kuin porvarillisuuden edunvalvontaa. Vasemmisto saa omine malleineen harjoittaa yhtenevyyspolitiikkaa, mikäli katsovat sen ideologiamallin olevan selkeämpää vasemmistolaisia arvoja tukeville kansalaisille.&nbsp;</p><p>Valintakoneisto on selkeä äänestyskoppikoneisto, joka on selkeä kansalaismielipide ja yksilöllinen harkinta. Jos presidentti Halonen miellyttää 60% suomalaisista, niin se ei ole puoluepolitiikan asia; se on ainoastaan kysymys kyvystä asettaa mielenkiintoisia, luotettavia ja karismaattisia ehdokkaita. Antaa ehdokkaiden mitellä reippaasti voimiansa ja kykyjänsä kansalaisestradin edessä.</p><p><br /><br /><strong>Puolueiden tehtävä on herkästi kuunnella kenttää</strong> &hellip;&nbsp;</p><p>&hellip; ja muotoilla kestäviä arvopohjia ideologioiden alttareille palvelemaan kansalaistyytyväisyyttä kukin puolue omine arvopohjineen. Puolueet valittavat osallistumattomuutta, käsittämättä, että kyseessä on markkinointi- ja myyntitilanne.&nbsp;</p><p>Mikäli puolue ei saa kannattajiaan aktiivisiksi, se ei ole ihmisten eli osallistujien vika, se on puhdas markkinointikyvyttömyys. Puolueiden on aika herkistää korvansa kansalaiskentälle; on suoritettava jalkautuminen ja on tunnustettava, että kansalaisilla on vapaus valita itse osallistuminen.&nbsp;</p><p>Ideologian pitää olla kirkas ja poliittisten johtajien vieläkin kirkkaampia puheissaan ja johdonmukaisuudessaan, unohtamatta sitä, että johtajista haetaan esikuvia ja innoittajia mm. vapaaseen kansalaiskeskusteluun tulevaisuuden ratkaisuista, jotka eivät tule olemaan helppoja.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Yhteisten asioiden päättäminen vaatii radikaalia uudistumista, jos halutaan aktiivisuutta osallistumiseen</strong>.</p><p>&hellip;</p><p>[2018]<strong> Entä nyt?</strong></p><p>Kirkas kannuste niin sanotusti kansalaismielisille ajatteleville, entisaikojen isänmaata arvostaville ja tämän päivän suurelle enemmistölle, joilla on huoli tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, inhimillisyydestä ja heikomman auttamisesta &ndash;&nbsp;</p><p>&hellip; <strong>unohtamatta kykyämme</strong> <em>omaan itselliseen sotilaspoliittisesti liittoutumattomuuteen</em> ja <em>koulutuksen huomisen vaikuttavuuteen</em>, rakennettaessa turvallisesti menestyvää Suomea &ndash; suomalaisille, jotka hyväksyvät kansainvälistä menoa &ndash;&nbsp;</p><p>&hellip; <strong>kunhan meidän sääntöjä</strong>, tapoja ja kulttuuria arvostetaan ja kunnioitetaan &ndash; väheksymättä vieraidemme omaa kulttuuria &ndash; meillä tehdään työtä ja rakennetaan yhdessä yhteiskuntaa &ndash;&nbsp;</p><p>&hellip; <strong>tasaisesti ympäri Suomen</strong>, jossa on hyä olla &ndash; luotettavien johtajien ohjaksissa, jotka osaavat kuunnella kansaa ja arvostavat näiden lisääntyviä kansalaisaloitteita ja kansanäänestyksiä ---</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mitä tämä tarkoittaa, yksinkertaista:</strong></p><p><strong>Koko kansalaissuomi </strong>&ndash; yhtykää ja tehdään itsellemme nyt se Suomen suurin kansalaisliike &ndash; on mahdollisuus noin 30 prosentin kansalaisliikkeeseen, joka on <em>yhteisten asioiden yhteinen liitto</em> &ndash; kansalaisliitto &ndash; kaikille heille, joille <em>itsenäinen Suomi</em> merkitsee eniten.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p>[1 <em>Ote</em>: &rdquo; &hellip; Vaikuttaa siltä, että piste, josta ei ole paluuta, on jo ylitetty. Suunnan muuttaminen voi olla näin pitkän väännön jälkeen mahdotonta, vaikka yhä useampi kansanedustaja olisikin salaa Lepomäen kanssa samaa mieltä. Rahaakin on matkan varrella palanut. Ongelmatonta ei ole sekään, että lait äänestettäisiin läpi hyvin ohuella enemmistöpohjalla. Voi hyvällä syyllä kysyä, onko uudistuksella kansan siunausta, jos äänestysluvut ovat osastoa 102&ndash;97. &hellip; &rdquo; -Yle ***</p><p>&hellip;</p><p>[*** Näinkö tähän syntyy muutamalle, ehkä jopa <em>yhdelle</em> kansanedustajalle ratkaisijan &ndash; suuntaan tai toiseen rooli?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/"><u>https://ilkkaluoma.blogspot.fi</u></a></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka"><u>https://www.facebook.com/first.ilkka</u></a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 163555</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> kansalaisliike_02032018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 02032018</p><p>&nbsp;</p><p>717_6363</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Takavuosikymmenien ylivoimainen ykkönen – SDP on palannut 21 prosentin mielipidekannatuksella puolueidemme ykköseksi - toistaiseksi. Pitkäaikainen johtoaseman suvereeni oikeistopuolue – Kokoomus vaipui odotetusti kakkoseksi 20 prosentin kannatuksella. Ero on kuitenkin pieni.

Kiintoisaa on se, että europarlamentaarikko ja tohtori Paavo Väyrysen Kansalaispuolue on saanut kaikkiin maakuntiin piirijärjestöt … aktiivisella vapaaehtoisuudella ja talkoohengellä – on odotettavissa hieno ehdokasasetelma – seuraaviin vaaleihin. Nythän kansalta ei kysytty Kansalaispuolueen kannatusta – miksi ei kysytty? **

On odotettavissa yllätys – suuri yllätys ja kerralla eduskuntaan nousu; 6-14 kansanedustajalla. Valmiuksissa on jo noin 180.000 äänestäjää – joiden monikerta voi yllättää!

 

...

Mielipidetiedusteluihin on syytä suhtautua varauksella ja ne eivät ole äänestyksiä vaaleissa – vaan kansalaisten hetkittäisiä näkemyksiä päivän tilanteesta – jopa niin, että niillä varoitetaan omia …! Tässä mittauksessa näkyy jo Väyrysen Kansalaispuolueen olemassaolo – vaikka itse rastikohtaa ei edes ollut.

[* ~ https://yle.fi/uutiset/3-10096785 -

[** … heti, kun Paavo Väyrynen ilmoittautuu eduskuntaamme, on mielipidemittaajien otettava mukaan Kansalaispuolueen kannatusmittaus.

 

[2005][U]

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/presidentin-valinta-puhuttaa-puolueita.html -

Kansalaiset nousevat pintaan – vaikuttajina, on tullut aika muutoksille

 

Porvaripuolueet hakevat keskinäistä konsensusta vanhan ajan malliin (tänään 2018 näyttää siltä, että eivät hae! [1). Vasemmistopuolueet eivät ole vielä edes huomanneet, että keskinäismuhinointi ei kuulu nykyaikaiseen suoraan kansalaisvaikuttamiseen – siis silloin vuonna 2005.

[1 ~ https://yle.fi/uutiset/3-10098780 -

 

Puolueiden ratkaisumallit, niiden hakiessa juuri heille sopivia päämääriä, eivät edesauta yhteisten asioiden hoitoon osallistumista. Muun muassa nuoriso saattaa kavahtaa puolueiden järjestelykoneistoja. 

Nuoriso, joka on tottunut välittömään kanssakäymiseen sekä omiin itse punnittuihin ratkaisuihin, ei todennäköisesti katso heidän – so. puolueiden maailmaa sopivaksi, jossa jokin koneisto ohjailee ennakkoasetelmia.



Puolueiden tehtävä on kerätä samankaltaisesti, 

… mutta kuitenkin nykypäivänä itsellisesti ajattelevia ihmisiä yhteen. Puolue voi rakentaa ideologiaa, joka tuntuu tänä päivänä hämärtyneen, sen sijaan, että laittaisi ohjattuja malleja kansalaisille. 

Ideologia on eri asia kuin henkilövalinnat; kansalaiset tietävät itsekin ketkä/kenet he haluavat nostaa esikuvikseen. Presidentin vaaleissa on kysymys henkilöstä. Kansa on puhunut jo senkin suhteen, että presidentin valtaa ei saa purkaa enempää. Puolueidenkin olisi se asia ymmärrettävä.



Porvareilla saa olla yhteistä arvopohjaa ja ideologiaa; 

… se on ikään kuin porvarillisuuden edunvalvontaa. Vasemmisto saa omine malleineen harjoittaa yhtenevyyspolitiikkaa, mikäli katsovat sen ideologiamallin olevan selkeämpää vasemmistolaisia arvoja tukeville kansalaisille. 

Valintakoneisto on selkeä äänestyskoppikoneisto, joka on selkeä kansalaismielipide ja yksilöllinen harkinta. Jos presidentti Halonen miellyttää 60% suomalaisista, niin se ei ole puoluepolitiikan asia; se on ainoastaan kysymys kyvystä asettaa mielenkiintoisia, luotettavia ja karismaattisia ehdokkaita. Antaa ehdokkaiden mitellä reippaasti voimiansa ja kykyjänsä kansalaisestradin edessä.



Puolueiden tehtävä on herkästi kuunnella kenttää … 

… ja muotoilla kestäviä arvopohjia ideologioiden alttareille palvelemaan kansalaistyytyväisyyttä kukin puolue omine arvopohjineen. Puolueet valittavat osallistumattomuutta, käsittämättä, että kyseessä on markkinointi- ja myyntitilanne. 

Mikäli puolue ei saa kannattajiaan aktiivisiksi, se ei ole ihmisten eli osallistujien vika, se on puhdas markkinointikyvyttömyys. Puolueiden on aika herkistää korvansa kansalaiskentälle; on suoritettava jalkautuminen ja on tunnustettava, että kansalaisilla on vapaus valita itse osallistuminen. 

Ideologian pitää olla kirkas ja poliittisten johtajien vieläkin kirkkaampia puheissaan ja johdonmukaisuudessaan, unohtamatta sitä, että johtajista haetaan esikuvia ja innoittajia mm. vapaaseen kansalaiskeskusteluun tulevaisuuden ratkaisuista, jotka eivät tule olemaan helppoja.

 

Yhteisten asioiden päättäminen vaatii radikaalia uudistumista, jos halutaan aktiivisuutta osallistumiseen.

[2018] Entä nyt?

Kirkas kannuste niin sanotusti kansalaismielisille ajatteleville, entisaikojen isänmaata arvostaville ja tämän päivän suurelle enemmistölle, joilla on huoli tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, inhimillisyydestä ja heikomman auttamisesta – 

unohtamatta kykyämme omaan itselliseen sotilaspoliittisesti liittoutumattomuuteen ja koulutuksen huomisen vaikuttavuuteen, rakennettaessa turvallisesti menestyvää Suomea – suomalaisille, jotka hyväksyvät kansainvälistä menoa – 

kunhan meidän sääntöjä, tapoja ja kulttuuria arvostetaan ja kunnioitetaan – väheksymättä vieraidemme omaa kulttuuria – meillä tehdään työtä ja rakennetaan yhdessä yhteiskuntaa – 

tasaisesti ympäri Suomen, jossa on hyä olla – luotettavien johtajien ohjaksissa, jotka osaavat kuunnella kansaa ja arvostavat näiden lisääntyviä kansalaisaloitteita ja kansanäänestyksiä ---

 

Mitä tämä tarkoittaa, yksinkertaista:

Koko kansalaissuomi – yhtykää ja tehdään itsellemme nyt se Suomen suurin kansalaisliike – on mahdollisuus noin 30 prosentin kansalaisliikkeeseen, joka on yhteisten asioiden yhteinen liitto – kansalaisliitto – kaikille heille, joille itsenäinen Suomi merkitsee eniten.

 

[1 Ote: ” … Vaikuttaa siltä, että piste, josta ei ole paluuta, on jo ylitetty. Suunnan muuttaminen voi olla näin pitkän väännön jälkeen mahdotonta, vaikka yhä useampi kansanedustaja olisikin salaa Lepomäen kanssa samaa mieltä. Rahaakin on matkan varrella palanut. Ongelmatonta ei ole sekään, että lait äänestettäisiin läpi hyvin ohuella enemmistöpohjalla. Voi hyvällä syyllä kysyä, onko uudistuksella kansan siunausta, jos äänestysluvut ovat osastoa 102–97. … ” -Yle ***

[*** Näinkö tähän syntyy muutamalle, ehkä jopa yhdelle kansanedustajalle ratkaisijan – suuntaan tai toiseen rooli?

 

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 163555

 

DOC kansalaisliike_02032018.doc – OpenOffice Writer

PVM 02032018

 

717_6363

]]>
74 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251686-kansakunta-on-antanut-demareille-johtoaseman-nyt#comments Itsenäinen Suomi Kansalaispuolue Kokoomus Paavo Väyrynen SDP Fri, 02 Mar 2018 20:35:45 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251686-kansakunta-on-antanut-demareille-johtoaseman-nyt
SDP:llä vielä pitkä matka edessä http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251670-sdplla-viela-pitka-matka-edessa <p>Monet blogistit ovat nähneet märkiä unia siitä miten SDP tulee näivettymään, kuihtumaan ja kuolemaan. Nämä märät unet ovat sitten heijastuneet myös märkinä päiväunina monen oikeistolaisesti ajattelevan blogistin blogikirjoituksissa ja kommenteissa.</p> <p>Nyt näyttää siltä että märät unet ja märät päiväunet ovat muuttumassa painajaisiksi, kun SDP näyttää gallupeissa kasvattavan suosiotaan, on jo suurin puoue ja todennäköisesti pääministeripuolue seuraavien vaalien jälkeen.</p> <p>Näin siitä huolimatta että SDP ei ole pystynyt päivittämään itseään tähän päivään. Jos SDP pystyisi uusimaan itsensä, vähän kuten Englannin labour- puolue Tony Blairin aikana, asiat olisivat paremmin kuin nyt. Sellaisia tähtiä ei kuitenkaan SDP:n arsenaalissa ole jotka pystyisivät aikaansaamaan suomessa Blair- ilmiön, kuten Englannissa, tai&nbsp;<a class="fl" href="https://www.google.fi/search?q=Emmanuel+Macron&amp;stick=H4sIAAAAAAAAAOPgE-LUz9U3SLPIsUxW4gYxDQ3zkosskrWMspOt9NPzy1KL8nJT80qQmIk58VmlRZnFKZnJJZn5eVYFRanFmSlACQAoQHrCTgAAAA&amp;sa=X&amp;ved=0ahUKEwif7OHk9M3ZAhXKkCwKHaYdC1IQmxMI6gEoATAW">Macron</a>- ilmiön, kuten Ranskassa.</p> <p>Jos SDP pystyisi ryhdistäytymään tai jos se edes löytäisi paremman johtajan, ei puhuttaisi 20%:n kannatusluvuista, kuten nyt,&nbsp; vaan puhuttaisiin vähintään 40%:n kannatusluvuista. Tämä on tietenkin kokoomuslaisittain ajattelevien blogistien mielestä mahdotonta, mutta tosiasiassa se olisi enemmän realismia kuin tuo nykyinen kannatus.</p> <p>21%:n kannatus on SDP:lle surkean huono, se on katastrofaalisen huono. Sillä kannatuksella ei maata voi hallita&nbsp;.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Monet blogistit ovat nähneet märkiä unia siitä miten SDP tulee näivettymään, kuihtumaan ja kuolemaan. Nämä märät unet ovat sitten heijastuneet myös märkinä päiväunina monen oikeistolaisesti ajattelevan blogistin blogikirjoituksissa ja kommenteissa.

Nyt näyttää siltä että märät unet ja märät päiväunet ovat muuttumassa painajaisiksi, kun SDP näyttää gallupeissa kasvattavan suosiotaan, on jo suurin puoue ja todennäköisesti pääministeripuolue seuraavien vaalien jälkeen.

Näin siitä huolimatta että SDP ei ole pystynyt päivittämään itseään tähän päivään. Jos SDP pystyisi uusimaan itsensä, vähän kuten Englannin labour- puolue Tony Blairin aikana, asiat olisivat paremmin kuin nyt. Sellaisia tähtiä ei kuitenkaan SDP:n arsenaalissa ole jotka pystyisivät aikaansaamaan suomessa Blair- ilmiön, kuten Englannissa, tai Macron- ilmiön, kuten Ranskassa.

Jos SDP pystyisi ryhdistäytymään tai jos se edes löytäisi paremman johtajan, ei puhuttaisi 20%:n kannatusluvuista, kuten nyt,  vaan puhuttaisiin vähintään 40%:n kannatusluvuista. Tämä on tietenkin kokoomuslaisittain ajattelevien blogistien mielestä mahdotonta, mutta tosiasiassa se olisi enemmän realismia kuin tuo nykyinen kannatus.

21%:n kannatus on SDP:lle surkean huono, se on katastrofaalisen huono. Sillä kannatuksella ei maata voi hallita . 

]]>
17 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251670-sdplla-viela-pitka-matka-edessa#comments SDP Fri, 02 Mar 2018 15:09:52 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251670-sdplla-viela-pitka-matka-edessa
Kärjessä ollaan http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251643-karjessa-ollaan Tuoreimmassa Ylen gallupissa demarit nousi kärkeen, mikä on erinomaisen hyvä asia. Mutta mieleeni silti hiipii mörkö, että suosio on muiden heikkoutta, ei meidän onnistumisia. Mitä me demarit ollaan muka tehty, että paikka on ansaittu? Itse en keksi yhtään konkreettista asiaa mikä selittäisi tilanteen. Sen sijaan hallitus on möhlinyt hommansa aivan puihin sote-sotkuillaan ja aktiivimalleillaan. Nyt riittää kun vain vastustaa näitä kansaa kurittavia päätöksiä. Mutta itse haluaisin kyllä nähdä myös konkreettisia tekoja ja tavoitteita meiltä demareilta. Kaiken vastustaminen ja menneisyydessä roikkuminen, kun ei pitkään meitä kannattele. Nyt tarvitaan tulevaisuuteen luotsaava konkreettinen toimenpide- ja tavoiteohjelma.<div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> 27 http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251643-karjessa-ollaan#comments Gallupkannatus SDP Fri, 02 Mar 2018 08:19:53 +0000 Toni Kukkonen http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251643-karjessa-ollaan Suomalaisen politiikan haaksirikko - nykyaika ja SDP http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251524-suomalaisen-politiikan-haaksirikko-nykyaika-ja-sdp <p><strong>Kun olen tajunnut miten rakoilevat järjestelmät Suomessa ovat työttömyyteen liittyen, on ihmetys saanut spekuloimaan syytä. Miksi työttömyyteen liittyvät järjestelmät sisältävät isoja epäkohtia, vaikka Suomen itsenäisyyden ajasta neljänneksen on ollut suuri syy korjata ongelmat?</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Yhden paljastuksen tarjosi Sampo Terhon raadollinen avautuminen puolueista, jotka riitelevät ja repivät sovittuja asioita jatkuvasti auki. Kun kaikilla hallituksilla on turvattu valta neljä vuotta, riitelyyn on helppo langeta, kun kukaan ei vihellä peliä poikki. Ministerit haluavat istua työssään vaalikauden loppuun ja hallituspuolueiden kansanedustajat pelkäävät putoamista sekä puoluekuria. Henkilökohtaiset edut pitävät vapisevaa korttitaloa kasassa, oli se sitten SixPack, SSS tai SOS.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaaditaan siis erittäin paljon, että hallitus päättää hajottaa itsensä. Yksi merkki siitä on, ettei niin koskaan tapahdu. Jotkut pitävät sitä historiaan vedoten merkkinä toimivasta demokratiasta. Hallituksen täysi kausi ei kuitenkaan ole itseisarvoisesti merkki hyvästä demokratiasta. Semminkin se on merkki kansanedustajien puntaroinnista omien ja Suomen etujen välillä. Tätä pohdintaa vinouttaa puoluetausta. Oman puolueen paikka hallituksessa on tietenkin omanarvontuntoiselle poliitikolle Suomen etu.</p><p>&nbsp;</p><p>Niinpä Suomessa hallituksen voi muodostaa vaikka itsepäisistä muuleista, kaatumaan sitä ei saa. Tätä on nyt kokeiltu.</p><p>&nbsp;</p><p>Entäs ne demarit, joihin viittasin? Ei käy keltään kiistäminen, että kaiken saaminen kaikille on merkittävissä määrin demarien ja vasemmiston saavutus. 80-luvulle tultaessa kaikki kävivät koulua vähintään 9 vuotta, saivat huokean terveydenhoidon ja rahattomat rahaa elämiseen. Maa oli rakennettu. Demareilta katosivat tavoitteet. Peli oli voitettu. Se on pahinta. Neuvostoliiton romahtaminen romahdutti vasemmiston aatteellisen pohjan ja tilalle haettiin uutta. Vasemmistoliitto oli valunut pienpuolueeksi ja demarien luisu oli alkamassa.</p><p>&nbsp;</p><p>90-luvulla haasteeksi tuli työttömyys. Se ei ollutkaan selkeä ongelma. Kansa äänesti ensin Keskustaa luomaan töitä ja sitten demareita hoitamaan työttömyyttä, mutta ei auttanut. Enää ei riittänyt, että rakennettiin taloja ympäri Suomen ja niihin ammattilaisia kouluttamaan ja hoitamaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Työttömyys vaati työpaikkojen lisäämistä mutta sen tekevät yritykset, joten julkinen valta kykeni vain välillisesti ohjaamaan yhteiskuntaa tavoitteisiinsa. Kun sattumoisin tuli kännykkävallankumous ja Suomi sen kärjessä, saattoi tuudittautua hyvään oloon. Teknologiateollisuus ei kuitenkaan imaissut monia työttömiä töihin vaan poimi yksipuolisesti tarpeisiinsa sopivia. Samaan aikaan irtisanottiin tolkuttomasti ihmisiä milloin mistäkin, kun tehostettiin ja automatisoitiin.</p><p>&nbsp;</p><p>Jossain vaiheessa poliitikot lopettivat puhumisen työttömyyden puolittamisesta, kun ei se puolittunut. Tilalle tulivat työurien pidentäminen. Kun työttömiä ei saatu töihin, niin jos edes työlliset saisi pysymään siellä.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhteiskunnasta ongelmineen oli tullut liian vaikea. Kun osa kansalaisista ja firmoista pärjäsi hyvin ja maksoivat veroineen valtion velkaa, poliitikoiden oli helppo tyytyä siihen. Vasemmistolla kokonaisuutena ei ollut eikä ole uskottavuutta yrittäjyyden ja firmojen liiketoiminnan edistäjinä. Se sopii huonosti aikakauteen, jona kansalaiset ovat oppineet odottamaan juuri yrittäjyydeltä ja firmoilta paljon. Poliittisen spektrin toisessa laidassa, siellä oikealla, ajatellaan, että työttömät vain eivät yritä ja halua. Ay-liike puolestaan on keskittynyt työllisen enemmistön etuihin. Vastuu työttömistä on kaikilla, mutta onko se kellään?</p><p>&nbsp;</p><p>Kun kaiken jälkeen suomalaisen poliitikan taustalla kummitelee <em>menojen ja velan vähentämisen aate, </em>keskitytään vain menomomenttien säätelyyn. Rahaa pois tuolta ja lisää tuonne. Tämä sillä huomiolla, että enää ei ole jaettavaa, kuten julkisen sektorin kasvun vuosina. Lisäksi vallalla on tuntunut olevan <em>ajattelumalli, että Suomen ongelmia ratkotaan vain poliitikoiden johdolla ja vain ylhäältä käsin karkealla ohjailulla</em>. Valmista maata ei kuitenkaan tarvitse rakentaa uudelleen isolla pensselillä vaan hienosäätää. Se vaatisi ongelmien syvällisempää tutkimista ja lakien syvällisempää valmistelua, mutta se ei ole ollut maan tapa. Juha Sipilä kritisoi tätä ennen nousuaan valtaan, mutta sama meininki jatkuu. Näin varmaankin kiireen ja virkamieskoneiston sisäisen ohjelmoituneisuuden takia. On totuttu tiettyyn ja sillä mennään, toimi tai ei. Se toimi ennen vanhaan, kun karkeakin ratkaisu oli iso parannus vanhaan. Enää se ei riitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomea on tainnut haitata sekin, ettei usein ole enää esikuvia. Ongelmamme ovat samoja kuin muilla, eikä ratkaisuja aina ole. Nyt pitäisi keksiä itse. Kun kenenkään saavutettuja etuja ei saa syödä, kellekään ei anneta, eikä mitään muuteta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kehitystä haittaavien ilmiöiden lista on pitkä. Tällä menolla Suomea uhkaa yhteiskunnallinen fossiloituminen. Surkuhupaisa kuvaus suomalaisten luonteesta tulee sotien ajalta, kun ulkomaiset diplomaatit taivastelivat suomalaisten <em>tuskastuttavaa hitautta</em>. Kuvasivat he meitä myös tyhmiksi, mutta jätetään se nyt mainitsematta. Olen puhunut.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun olen tajunnut miten rakoilevat järjestelmät Suomessa ovat työttömyyteen liittyen, on ihmetys saanut spekuloimaan syytä. Miksi työttömyyteen liittyvät järjestelmät sisältävät isoja epäkohtia, vaikka Suomen itsenäisyyden ajasta neljänneksen on ollut suuri syy korjata ongelmat?

 

Yhden paljastuksen tarjosi Sampo Terhon raadollinen avautuminen puolueista, jotka riitelevät ja repivät sovittuja asioita jatkuvasti auki. Kun kaikilla hallituksilla on turvattu valta neljä vuotta, riitelyyn on helppo langeta, kun kukaan ei vihellä peliä poikki. Ministerit haluavat istua työssään vaalikauden loppuun ja hallituspuolueiden kansanedustajat pelkäävät putoamista sekä puoluekuria. Henkilökohtaiset edut pitävät vapisevaa korttitaloa kasassa, oli se sitten SixPack, SSS tai SOS.

 

Vaaditaan siis erittäin paljon, että hallitus päättää hajottaa itsensä. Yksi merkki siitä on, ettei niin koskaan tapahdu. Jotkut pitävät sitä historiaan vedoten merkkinä toimivasta demokratiasta. Hallituksen täysi kausi ei kuitenkaan ole itseisarvoisesti merkki hyvästä demokratiasta. Semminkin se on merkki kansanedustajien puntaroinnista omien ja Suomen etujen välillä. Tätä pohdintaa vinouttaa puoluetausta. Oman puolueen paikka hallituksessa on tietenkin omanarvontuntoiselle poliitikolle Suomen etu.

 

Niinpä Suomessa hallituksen voi muodostaa vaikka itsepäisistä muuleista, kaatumaan sitä ei saa. Tätä on nyt kokeiltu.

 

Entäs ne demarit, joihin viittasin? Ei käy keltään kiistäminen, että kaiken saaminen kaikille on merkittävissä määrin demarien ja vasemmiston saavutus. 80-luvulle tultaessa kaikki kävivät koulua vähintään 9 vuotta, saivat huokean terveydenhoidon ja rahattomat rahaa elämiseen. Maa oli rakennettu. Demareilta katosivat tavoitteet. Peli oli voitettu. Se on pahinta. Neuvostoliiton romahtaminen romahdutti vasemmiston aatteellisen pohjan ja tilalle haettiin uutta. Vasemmistoliitto oli valunut pienpuolueeksi ja demarien luisu oli alkamassa.

 

90-luvulla haasteeksi tuli työttömyys. Se ei ollutkaan selkeä ongelma. Kansa äänesti ensin Keskustaa luomaan töitä ja sitten demareita hoitamaan työttömyyttä, mutta ei auttanut. Enää ei riittänyt, että rakennettiin taloja ympäri Suomen ja niihin ammattilaisia kouluttamaan ja hoitamaan.

 

Työttömyys vaati työpaikkojen lisäämistä mutta sen tekevät yritykset, joten julkinen valta kykeni vain välillisesti ohjaamaan yhteiskuntaa tavoitteisiinsa. Kun sattumoisin tuli kännykkävallankumous ja Suomi sen kärjessä, saattoi tuudittautua hyvään oloon. Teknologiateollisuus ei kuitenkaan imaissut monia työttömiä töihin vaan poimi yksipuolisesti tarpeisiinsa sopivia. Samaan aikaan irtisanottiin tolkuttomasti ihmisiä milloin mistäkin, kun tehostettiin ja automatisoitiin.

 

Jossain vaiheessa poliitikot lopettivat puhumisen työttömyyden puolittamisesta, kun ei se puolittunut. Tilalle tulivat työurien pidentäminen. Kun työttömiä ei saatu töihin, niin jos edes työlliset saisi pysymään siellä.

 

Yhteiskunnasta ongelmineen oli tullut liian vaikea. Kun osa kansalaisista ja firmoista pärjäsi hyvin ja maksoivat veroineen valtion velkaa, poliitikoiden oli helppo tyytyä siihen. Vasemmistolla kokonaisuutena ei ollut eikä ole uskottavuutta yrittäjyyden ja firmojen liiketoiminnan edistäjinä. Se sopii huonosti aikakauteen, jona kansalaiset ovat oppineet odottamaan juuri yrittäjyydeltä ja firmoilta paljon. Poliittisen spektrin toisessa laidassa, siellä oikealla, ajatellaan, että työttömät vain eivät yritä ja halua. Ay-liike puolestaan on keskittynyt työllisen enemmistön etuihin. Vastuu työttömistä on kaikilla, mutta onko se kellään?

 

Kun kaiken jälkeen suomalaisen poliitikan taustalla kummitelee menojen ja velan vähentämisen aate, keskitytään vain menomomenttien säätelyyn. Rahaa pois tuolta ja lisää tuonne. Tämä sillä huomiolla, että enää ei ole jaettavaa, kuten julkisen sektorin kasvun vuosina. Lisäksi vallalla on tuntunut olevan ajattelumalli, että Suomen ongelmia ratkotaan vain poliitikoiden johdolla ja vain ylhäältä käsin karkealla ohjailulla. Valmista maata ei kuitenkaan tarvitse rakentaa uudelleen isolla pensselillä vaan hienosäätää. Se vaatisi ongelmien syvällisempää tutkimista ja lakien syvällisempää valmistelua, mutta se ei ole ollut maan tapa. Juha Sipilä kritisoi tätä ennen nousuaan valtaan, mutta sama meininki jatkuu. Näin varmaankin kiireen ja virkamieskoneiston sisäisen ohjelmoituneisuuden takia. On totuttu tiettyyn ja sillä mennään, toimi tai ei. Se toimi ennen vanhaan, kun karkeakin ratkaisu oli iso parannus vanhaan. Enää se ei riitä.

 

Suomea on tainnut haitata sekin, ettei usein ole enää esikuvia. Ongelmamme ovat samoja kuin muilla, eikä ratkaisuja aina ole. Nyt pitäisi keksiä itse. Kun kenenkään saavutettuja etuja ei saa syödä, kellekään ei anneta, eikä mitään muuteta.

 

Kehitystä haittaavien ilmiöiden lista on pitkä. Tällä menolla Suomea uhkaa yhteiskunnallinen fossiloituminen. Surkuhupaisa kuvaus suomalaisten luonteesta tulee sotien ajalta, kun ulkomaiset diplomaatit taivastelivat suomalaisten tuskastuttavaa hitautta. Kuvasivat he meitä myös tyhmiksi, mutta jätetään se nyt mainitsematta. Olen puhunut.

]]>
1 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251524-suomalaisen-politiikan-haaksirikko-nykyaika-ja-sdp#comments SDP Suomen poliittinen järjestelmä Työttömyys Wed, 28 Feb 2018 14:04:39 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251524-suomalaisen-politiikan-haaksirikko-nykyaika-ja-sdp
Kyse on arvoista http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251508-kyse-on-arvoista <p>Miksi demarit, eikä Kokoomus? Tämän kysymyksen tulen vielä tulevaisuudessa kuulemaan useasti, sillä monet talouspoliittisista ajatuksistani on varmasti aika oikeistolaisia. Mutta kyse on arvoista, siitä kenen hyväksi talouspolitiikkaa tehdään. Siitä millainen yhteiskunta me halutaan olla.</p><p>Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan pohja on toimiva talouspolitiikka. Valitettavasti mitään yhteistä näkemystä toimivasta talouspolitiikasta ei ole olemassa, vaan näkemys aina riippuu ihmisen omasta intressistä. Vallitseva näkemys, näin empiirisen tutkimuksen perusteella on minä,minä,minä-politiikka, mikä ei rajoitu mihinkään poliittiseen vakaumukseen tai yhteiskunta-asemaan. Suurin osa ihmisistä vaan ajattelee lähtökohtaisesti pelkästään itseään ja viiteryhmäänsä, unohtaen kokonaiskuvan.</p><p>Yhteinen etu. Liian harvoin missään näkee, että kukaan oikeasti miettisi yhteistä etua asioissa. Vaikka monesti nimenomaan se, että kaikki hyötyisi, tuottaisi myös yksilölle enemmän. Työpaikat joissa työntekijät toimii yhteen tasa-arvoisesti työnjohdon ja omistajien kanssa on monesti niitä omistajalleen eniten tuottavia yrityksiä, sama pätee yhteiskuntaan. Jos kaikista pidettäis huoli ja hyvinvointia jaettaisiin kaikille, niin olot myös siellä yhteiskunnan ylärappusella paranisi huomattavasti mm. vähentyneenä rikollisuutena. Myös ne aina parjatut verot kevenisivät, jos ihmisistä pidettäisiin huolta ja kaikille annettaisiin OIKEASTI mahdollisuus pärjätä elämässä. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa, kuin jälkien hoito.</p><p>Enkä nyt aja mitään sosialismia, vaan kannatan nykyistä markkinataloutta. Nyt vaan pitää järjestelmää kehittää tämän päivän tarpeisiin, ihminen edellä. Se sisältää tukijärjestelmien uudistamisen, koulutuksen mahdollistamisen kaikille ja verotuksen muutoksia. Mutta nykyinen lyö lyötyä politiikka pitää lopettaa. Se että työttömiä ja muita heikompiosaisia kuritetaan ei synnytä mitään hyvää. Eikä sillä myöskään luoda yhtään työpaikkaa.</p><p>Tästä syystä mä olen demari, enkä kokoomuslainen. Mä haluan elää hyvinvointivaltiossa, jossa kaikilla on mahdollisuus nousta yhteiskunnan rappusia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi demarit, eikä Kokoomus? Tämän kysymyksen tulen vielä tulevaisuudessa kuulemaan useasti, sillä monet talouspoliittisista ajatuksistani on varmasti aika oikeistolaisia. Mutta kyse on arvoista, siitä kenen hyväksi talouspolitiikkaa tehdään. Siitä millainen yhteiskunta me halutaan olla.

Toimivan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan pohja on toimiva talouspolitiikka. Valitettavasti mitään yhteistä näkemystä toimivasta talouspolitiikasta ei ole olemassa, vaan näkemys aina riippuu ihmisen omasta intressistä. Vallitseva näkemys, näin empiirisen tutkimuksen perusteella on minä,minä,minä-politiikka, mikä ei rajoitu mihinkään poliittiseen vakaumukseen tai yhteiskunta-asemaan. Suurin osa ihmisistä vaan ajattelee lähtökohtaisesti pelkästään itseään ja viiteryhmäänsä, unohtaen kokonaiskuvan.

Yhteinen etu. Liian harvoin missään näkee, että kukaan oikeasti miettisi yhteistä etua asioissa. Vaikka monesti nimenomaan se, että kaikki hyötyisi, tuottaisi myös yksilölle enemmän. Työpaikat joissa työntekijät toimii yhteen tasa-arvoisesti työnjohdon ja omistajien kanssa on monesti niitä omistajalleen eniten tuottavia yrityksiä, sama pätee yhteiskuntaan. Jos kaikista pidettäis huoli ja hyvinvointia jaettaisiin kaikille, niin olot myös siellä yhteiskunnan ylärappusella paranisi huomattavasti mm. vähentyneenä rikollisuutena. Myös ne aina parjatut verot kevenisivät, jos ihmisistä pidettäisiin huolta ja kaikille annettaisiin OIKEASTI mahdollisuus pärjätä elämässä. Ennaltaehkäisy on aina halvempaa, kuin jälkien hoito.

Enkä nyt aja mitään sosialismia, vaan kannatan nykyistä markkinataloutta. Nyt vaan pitää järjestelmää kehittää tämän päivän tarpeisiin, ihminen edellä. Se sisältää tukijärjestelmien uudistamisen, koulutuksen mahdollistamisen kaikille ja verotuksen muutoksia. Mutta nykyinen lyö lyötyä politiikka pitää lopettaa. Se että työttömiä ja muita heikompiosaisia kuritetaan ei synnytä mitään hyvää. Eikä sillä myöskään luoda yhtään työpaikkaa.

Tästä syystä mä olen demari, enkä kokoomuslainen. Mä haluan elää hyvinvointivaltiossa, jossa kaikilla on mahdollisuus nousta yhteiskunnan rappusia.

]]>
6 http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251508-kyse-on-arvoista#comments Arvot. yhteiskunta Ihmiset SDP Talous Wed, 28 Feb 2018 10:08:44 +0000 Toni Kukkonen http://tonikukkonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251508-kyse-on-arvoista
Porin demarit pohtivat rangaistuksia tuulivoimaa vastustaville valtuutetuilleen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251467-porin-demarit-pohtivat-rangaistuksia-tuulivoimaa-vastustaville-valtuutetuilleen <p><strong>Porin demarit äänestivät vastoin aikaisempaa kantaansa Ahlaisten tuulivoimakaavan puolesta. Takapiruna toimi Antti Rinne. Rivistä lipsuneita odottaa rangaistus. Suunniteltu tuulivoima-alue on venäläisomisteinen.</strong><br /><br />Porin kunnanvaltuusto <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10093166">päätti eilen</a> Ahlaisten tuulivoima-teollisuusalueen rakentamisesta vastoin paikallisten mielipidettä ja aikaisempaa valtuuston päätöstä, jonka mukaan kunnassa on kahden kilometrin suojaraja kiinteistön ja tuulivoimalan välillä. Päätös tehtiin äänin 32-27.<br /><br />Kokoomus ja vihreät kannattivat tuulivoimakaavaa, persut, sininen ja keskusta vastustivat. Vasemmistoliitto hajosi kahtia. Aikaisemmin kielteisellä kannalla olleet Porin demarit tekivät ryhmäpäätöksen kaavan kannattamisesta sen jälkeen, kun tuulivoimayhtiö lupasi että voimalat rakennetaan paikallisesti. Ryhmäpäätöstä pönkitti<strong>&nbsp;</strong><strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10093835">Antti Rin</a></strong><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10093835"><strong>teen</strong><strong> </strong>painostus<strong>.</strong></a><br /><br />Flunssakausi niitti valtuustoa ruton lailla, hankalan ja epäsuositun päätöksen alla &quot;kipeänä&quot; oli 9 valtuutettua.<br /><br />Demareiden &quot;ryhmäpäätöksestä&quot; lipesi viisi edustajaa. Nyt Porin demarit <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10093345">miettivät, miten tuulivoimakaavavastaisia jäseniä voi parhaiten rangaista.</a><br /><br />Porin demareilla vinkiksi rangaistuksista:<br />- Painot jalassa Kokemäenjokeen<br />- 50 raipaniskua Porin torilla<br />- Etuileminen porilaisella nakkikioskilla pe-la -välisenä yönä<br />- Vapaaliput Yön ja Mamban keikoille<br /><br />Se nyt on selvää, että demari-kunnanvaltuutettu ei saa olla vastaan tuulivoimakaavaa, ainakaan ilman rangaistusta. Ryhmäkurista pitää huolta paitsi paikallisjaosto, myös valtakunnallisen puolueen puheenjohtaja. <a href="https://www.satakunnankansa.fi/satakunta/tuulipuistoa-ahlaisiin-suunnittelevan-satawindin-takana-on-venalainen-sijoittaja-ja-alunperin-jazzkadun-pyorittamiseen-perustettu-yritys-200696322/">Venäläisomisteinen</a> tuulivoimarakentaja kiittää.<br /><br />Jäämme odottamaan, mikä on rangaistus tuulivoimakaavaa vastustavalle demarivaltuutetulle.<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Porin demarit äänestivät vastoin aikaisempaa kantaansa Ahlaisten tuulivoimakaavan puolesta. Takapiruna toimi Antti Rinne. Rivistä lipsuneita odottaa rangaistus. Suunniteltu tuulivoima-alue on venäläisomisteinen.

Porin kunnanvaltuusto päätti eilen Ahlaisten tuulivoima-teollisuusalueen rakentamisesta vastoin paikallisten mielipidettä ja aikaisempaa valtuuston päätöstä, jonka mukaan kunnassa on kahden kilometrin suojaraja kiinteistön ja tuulivoimalan välillä. Päätös tehtiin äänin 32-27.

Kokoomus ja vihreät kannattivat tuulivoimakaavaa, persut, sininen ja keskusta vastustivat. Vasemmistoliitto hajosi kahtia. Aikaisemmin kielteisellä kannalla olleet Porin demarit tekivät ryhmäpäätöksen kaavan kannattamisesta sen jälkeen, kun tuulivoimayhtiö lupasi että voimalat rakennetaan paikallisesti. Ryhmäpäätöstä pönkitti Antti Rinteen painostus.

Flunssakausi niitti valtuustoa ruton lailla, hankalan ja epäsuositun päätöksen alla "kipeänä" oli 9 valtuutettua.

Demareiden "ryhmäpäätöksestä" lipesi viisi edustajaa. Nyt Porin demarit miettivät, miten tuulivoimakaavavastaisia jäseniä voi parhaiten rangaista.

Porin demareilla vinkiksi rangaistuksista:
- Painot jalassa Kokemäenjokeen
- 50 raipaniskua Porin torilla
- Etuileminen porilaisella nakkikioskilla pe-la -välisenä yönä
- Vapaaliput Yön ja Mamban keikoille

Se nyt on selvää, että demari-kunnanvaltuutettu ei saa olla vastaan tuulivoimakaavaa, ainakaan ilman rangaistusta. Ryhmäkurista pitää huolta paitsi paikallisjaosto, myös valtakunnallisen puolueen puheenjohtaja. Venäläisomisteinen tuulivoimarakentaja kiittää.

Jäämme odottamaan, mikä on rangaistus tuulivoimakaavaa vastustavalle demarivaltuutetulle.
 

]]>
23 http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251467-porin-demarit-pohtivat-rangaistuksia-tuulivoimaa-vastustaville-valtuutetuilleen#comments Antti Rinne SDP Tuulivoima Tue, 27 Feb 2018 14:24:45 +0000 Janne Salonen http://jannesalonen11.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251467-porin-demarit-pohtivat-rangaistuksia-tuulivoimaa-vastustaville-valtuutetuilleen