Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Sat, 07 Oct 2017 12:20:32 +0300 fi Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244051-tyoperaisen-maahanmuuton-tarveharkinnasta <p>&nbsp;Eduskunnassa on tehty lakialoite tarveharkinnasta luopumisesta kokonaan työperäisessä maahanmuutossa. Aloite on kerännyt tukea puoluerajojen yli. Osa oman puolueeni kansanedustajista kannattaa aloitetta, osa ei.</p><p>En kannata täydellistä luopumista tarveharkinnasta. Muun muassa rakennustyömailla on nähty, että täysin rajoittamaton työperäinen maahanmuutto johtaisi siihen, että halpatyövoimaa tulisi tänne tekemään keikkatyötä täydellisesti poljetuin työehdoin.</p><p>Käytännössä suurin ongelma on se, että lähes rajoittamaton halpatyövoiman saanti johtaisi siihen, etteivät suomalaiset työttömät enää pystyisi työllistymään heidän korkeiden elinkustannustensa takia. Suomalaiset työttömät eivät voi tehdä töitä 800 euron kuukausipalkalla, esimerkiksi Afrikasta tai tietyistä Aasian maista tuleva rakennustyöläinen voi. Niin kauan kuin alipalkkaus ei ole kriminalisoitua ja ammattiliitoilla ei ole kanneoikeutta, ei alipalkkaukseen voida puuttua tehokkaasti millään muilla keinoilla. Kehitysmaista tuleva työvoima kuitenkin tekee töitä mielellään alipalkattuna, niin kauan kuin palkka riittää perheen elättämiseen kotimaassa.</p><p>Näistä syistä en luopuisi tarveharkinnasta kokonaan, tai jos eteen tulee tilanne jossa eduskunnan enemmistö kannattaisi sitä, pitäisi ehdottomasti ensin kriminalisoida alipalkkaus ja antaa ammattiliitoille kanneoikeus.</p><p>On kuitenkin todettava, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ja etenkin asiantuntijoiden saamista Suomeen pitää helpottaa alalla kuin alalla. Nämä henkilöt pitäisi saada Suomeen erittäin nopean ja hakijalle edullisen prosessin kautta, jotta Suomeen saadaan lisää työvoimaa ja osaamista. Suomi nimittäin tarvitsee kipeästi sellaista työvoimaa, joka pelaa työehtojen osalta samassa sarjassa kuin suomalaiset ja ei ainakaan merkittävällä tavalla vaikeuta suomalaisten työttömien työllistymistä. Työvoimapula on huutava jo nyt monella alla ja tulevaisuudessa koko yhteiskunnassa ja sitä ei ratkaista pelkästään työllistämällä työttömät, vaan tarvitaan hallittua maahanmuuttoa.</p><p>Aihetta hiukan sivuten, mielestäni myös niiden turvapaikanhakijoiden, jotka ovat työllistyneet turvapaikanhakuprosessin aikana pysyvänluoteiseen ja työehtosopimusten mukaan palkattuun työsuhteeseen, pitäisi saada jonkinlainen oleskelulupa. Tällä hetkellä tämä ei nimittäin toteudu useasta osin <a href="https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/turvapaikanhakijan-oleskeluluvan-saanti-tyon-perusteella-on-lahes-mahdotonta">luonteeltaan pikkumaisesta syystä,</a> vaikka mitään teoreettista estettä (vaatisi toki varmaan lakimuutoksia) sille että työllistyneet turvapaikanhakijat saisivat jonkinlaisen oleskeluluvan ei ole. Kyse on jälleen kerran poliittisesta tahtotilasta, kuten myös esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoinnin kohdalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Eduskunnassa on tehty lakialoite tarveharkinnasta luopumisesta kokonaan työperäisessä maahanmuutossa. Aloite on kerännyt tukea puoluerajojen yli. Osa oman puolueeni kansanedustajista kannattaa aloitetta, osa ei.

En kannata täydellistä luopumista tarveharkinnasta. Muun muassa rakennustyömailla on nähty, että täysin rajoittamaton työperäinen maahanmuutto johtaisi siihen, että halpatyövoimaa tulisi tänne tekemään keikkatyötä täydellisesti poljetuin työehdoin.

Käytännössä suurin ongelma on se, että lähes rajoittamaton halpatyövoiman saanti johtaisi siihen, etteivät suomalaiset työttömät enää pystyisi työllistymään heidän korkeiden elinkustannustensa takia. Suomalaiset työttömät eivät voi tehdä töitä 800 euron kuukausipalkalla, esimerkiksi Afrikasta tai tietyistä Aasian maista tuleva rakennustyöläinen voi. Niin kauan kuin alipalkkaus ei ole kriminalisoitua ja ammattiliitoilla ei ole kanneoikeutta, ei alipalkkaukseen voida puuttua tehokkaasti millään muilla keinoilla. Kehitysmaista tuleva työvoima kuitenkin tekee töitä mielellään alipalkattuna, niin kauan kuin palkka riittää perheen elättämiseen kotimaassa.

Näistä syistä en luopuisi tarveharkinnasta kokonaan, tai jos eteen tulee tilanne jossa eduskunnan enemmistö kannattaisi sitä, pitäisi ehdottomasti ensin kriminalisoida alipalkkaus ja antaa ammattiliitoille kanneoikeus.

On kuitenkin todettava, että työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ja etenkin asiantuntijoiden saamista Suomeen pitää helpottaa alalla kuin alalla. Nämä henkilöt pitäisi saada Suomeen erittäin nopean ja hakijalle edullisen prosessin kautta, jotta Suomeen saadaan lisää työvoimaa ja osaamista. Suomi nimittäin tarvitsee kipeästi sellaista työvoimaa, joka pelaa työehtojen osalta samassa sarjassa kuin suomalaiset ja ei ainakaan merkittävällä tavalla vaikeuta suomalaisten työttömien työllistymistä. Työvoimapula on huutava jo nyt monella alla ja tulevaisuudessa koko yhteiskunnassa ja sitä ei ratkaista pelkästään työllistämällä työttömät, vaan tarvitaan hallittua maahanmuuttoa.

Aihetta hiukan sivuten, mielestäni myös niiden turvapaikanhakijoiden, jotka ovat työllistyneet turvapaikanhakuprosessin aikana pysyvänluoteiseen ja työehtosopimusten mukaan palkattuun työsuhteeseen, pitäisi saada jonkinlainen oleskelulupa. Tällä hetkellä tämä ei nimittäin toteudu useasta osin luonteeltaan pikkumaisesta syystä, vaikka mitään teoreettista estettä (vaatisi toki varmaan lakimuutoksia) sille että työllistyneet turvapaikanhakijat saisivat jonkinlaisen oleskeluluvan ei ole. Kyse on jälleen kerran poliittisesta tahtotilasta, kuten myös esimerkiksi alipalkkauksen kriminalisoinnin kohdalla.

]]>
22 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244051-tyoperaisen-maahanmuuton-tarveharkinnasta#comments Kotimaa Maahanmuutto Tarveharkinta Työperäinen maahanmuutto Työttömyys Työvoimapula Sat, 07 Oct 2017 09:20:32 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244051-tyoperaisen-maahanmuuton-tarveharkinnasta
Vihreät paljastaneet todellisen maahanmuuttopoliittisen linjansa http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243463-vihreat-paljastaneet-todellisen-maahanmuuttopoliittisen-linjansa <p>Gallup-nosteessa paistattelevat Vihreät julkaisivat turvapaikkapoliittisen linjapaperinsa puoluevaltuustonsa kokouksessa Riihimäellä. Yleisellä tasolla linjapaperi on tervetullut keskustelunavaus ja sisältää myös järkeviä toimenpide-ehdotuksia, kuten sen että viimeaikaisten maahamuuttopolitiikan muutosten vaikutuksista pitäisi tehdä perusteellinen selvitys. Puutun kuitenkin tässä tekstissä muutamiin itselleni hämmästystä herättäneisiin kohtiin.</p><p>Paperissa esitetään muun muassa perheenyhdistämisen tulo- ja aikarajojen täydellistä poistamista, alaikäisten turvapaikanhakijoiden täydellistä käännytyskieltoa ja tilapäisiä oleskelulupia niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, joita ei voida palauttaa. Koska palautus on mahdotonta lähinnä tilanteissa, jossa henkilö kieltäytyy yhteistyöstä henkilöllisyytensä vahvistamisessa ja tarvittavien asiakirjojen hankinnassa, oleskelulupa olisi Vihreiden mallissa saatavissa vain riittävän hankalaksi heittäytymällä.</p><p>Ehkä kiistanalaisin osa ohjelmaa on kuitenkin se, että Vihreät haluavat lisätä turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta. Ohjelmassa puhutaan vapaaehtoisesta kotimajoituksesta ja julkisesta tuesta tällaiselle toiminnalle. Uskoisin, että harva suomalainen kuitenkaan todellisuudessa haluaisi kotiinsa ihmisen, jonka oikea henkilöllisyys ei välttämättä ole tiedossa ja jonka taustasta tai niistä annettujen tietojen todenmukaisuudesta ei ole mitään takeita. Sinänsä en kieltäisi kotimajoitusta, mutta julkista tukea sille ei pidä mielestäni antaa.</p><p>Vastaanottokeskukset on perustettu juuri sitä varten, että niissä ammattitaitoinen henkilökunta voi opastaa turvapaikanhakijoita ja arvioida näiden toiminnan vilpittömyyttä. Ne myös tarjoavat puitteet kotouttamistoiminnan järjestämiselle. Resurssien hajauttaminen kotimajoitukseen avaisi väylän kustannusten loputtomalle paisuttamiselle ja tarpeen erilaisille uusille kulukorvauksille jo nyt natisevassa julkisessa taloudessa. Ei tällaisessa ajatuksessa ole mielestäni järkeä.</p><p>Sama pätee perheenyhdistämisen aika- ja tulorajoihin. Ne on säädetty, jotta yksittäinen maahan päässyt henkilö ei oleskeluluvan saatuaan voi yhdistää jopa 10-15 perheenjäsentä Suomeen vailla mitään takuita siitä, että hän tai muut perheenjäsenet kykenevät elättämään mainitut henkilöt. Tällainen maahanmuuttopolitiikan löysentäminen keskellä ennennäkemättömiä turvapaikanhakijoiden massavaelluksia olisi veronmaksajien ja julkisen talouden sietokyvyn kannalta täysin mahdotonta. Totean kuitenkin, että tulorajojen kohdalla pitäisi luopua hallituksen tekemistä tiukennuksista. Tulorajoja ei pidä kiristää liikaa, pääidea on se että perheenyhdistämistä hakeva henkilö kykenee elättämään perheensä Suomessa ilman sosiaaliturvaa.</p><p>Gallupit ovat kyllä selkeästi nousseet Vihreille hieman päähän ja he ovat paljastaneet todellisen maahanmuuttopoliittisen linjansa, joka valitettavasti ei ole realismin sävyttämä. Onneksi eduskuntavaaleihin on kuitenkin vielä puolitoista vuotta. Paljon ehtii tapahtua ennen sitä.</p> Gallup-nosteessa paistattelevat Vihreät julkaisivat turvapaikkapoliittisen linjapaperinsa puoluevaltuustonsa kokouksessa Riihimäellä. Yleisellä tasolla linjapaperi on tervetullut keskustelunavaus ja sisältää myös järkeviä toimenpide-ehdotuksia, kuten sen että viimeaikaisten maahamuuttopolitiikan muutosten vaikutuksista pitäisi tehdä perusteellinen selvitys. Puutun kuitenkin tässä tekstissä muutamiin itselleni hämmästystä herättäneisiin kohtiin.

Paperissa esitetään muun muassa perheenyhdistämisen tulo- ja aikarajojen täydellistä poistamista, alaikäisten turvapaikanhakijoiden täydellistä käännytyskieltoa ja tilapäisiä oleskelulupia niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, joita ei voida palauttaa. Koska palautus on mahdotonta lähinnä tilanteissa, jossa henkilö kieltäytyy yhteistyöstä henkilöllisyytensä vahvistamisessa ja tarvittavien asiakirjojen hankinnassa, oleskelulupa olisi Vihreiden mallissa saatavissa vain riittävän hankalaksi heittäytymällä.

Ehkä kiistanalaisin osa ohjelmaa on kuitenkin se, että Vihreät haluavat lisätä turvapaikanhakijoiden kotimajoitusta. Ohjelmassa puhutaan vapaaehtoisesta kotimajoituksesta ja julkisesta tuesta tällaiselle toiminnalle. Uskoisin, että harva suomalainen kuitenkaan todellisuudessa haluaisi kotiinsa ihmisen, jonka oikea henkilöllisyys ei välttämättä ole tiedossa ja jonka taustasta tai niistä annettujen tietojen todenmukaisuudesta ei ole mitään takeita. Sinänsä en kieltäisi kotimajoitusta, mutta julkista tukea sille ei pidä mielestäni antaa.

Vastaanottokeskukset on perustettu juuri sitä varten, että niissä ammattitaitoinen henkilökunta voi opastaa turvapaikanhakijoita ja arvioida näiden toiminnan vilpittömyyttä. Ne myös tarjoavat puitteet kotouttamistoiminnan järjestämiselle. Resurssien hajauttaminen kotimajoitukseen avaisi väylän kustannusten loputtomalle paisuttamiselle ja tarpeen erilaisille uusille kulukorvauksille jo nyt natisevassa julkisessa taloudessa. Ei tällaisessa ajatuksessa ole mielestäni järkeä.

Sama pätee perheenyhdistämisen aika- ja tulorajoihin. Ne on säädetty, jotta yksittäinen maahan päässyt henkilö ei oleskeluluvan saatuaan voi yhdistää jopa 10-15 perheenjäsentä Suomeen vailla mitään takuita siitä, että hän tai muut perheenjäsenet kykenevät elättämään mainitut henkilöt. Tällainen maahanmuuttopolitiikan löysentäminen keskellä ennennäkemättömiä turvapaikanhakijoiden massavaelluksia olisi veronmaksajien ja julkisen talouden sietokyvyn kannalta täysin mahdotonta. Totean kuitenkin, että tulorajojen kohdalla pitäisi luopua hallituksen tekemistä tiukennuksista. Tulorajoja ei pidä kiristää liikaa, pääidea on se että perheenyhdistämistä hakeva henkilö kykenee elättämään perheensä Suomessa ilman sosiaaliturvaa.

Gallupit ovat kyllä selkeästi nousseet Vihreille hieman päähän ja he ovat paljastaneet todellisen maahanmuuttopoliittisen linjansa, joka valitettavasti ei ole realismin sävyttämä. Onneksi eduskuntavaaleihin on kuitenkin vielä puolitoista vuotta. Paljon ehtii tapahtua ennen sitä.

]]>
74 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243463-vihreat-paljastaneet-todellisen-maahanmuuttopoliittisen-linjansa#comments Kotimaa Kotimajoitus Maahanmuuttopolitiikka Perheenyhdistäminen Vastaanottokeskukset Vihreät Tue, 26 Sep 2017 07:40:48 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243463-vihreat-paljastaneet-todellisen-maahanmuuttopoliittisen-linjansa
Äänestämisen tärkeydestä http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235383-aanestamisen-tarkeydesta <p>Miksi äänestää? Tämä on kysymys minkä moni kysyy. Kysymys on aiheellinen. Kuitenkin vastaus on selvä.</p><p>Ensinnäkin globaalisti katsoen äänestäminen aidosti demokraattisissa vaaleissa on etuoikeus. Tätä etuoikeutta kannattaa varjella.</p><p>Toisekseenkin ja tärkeimpänä, äänestämällä voi todella vaikuttaa, ja äänestämättä jättäminenkin on vaikuttamista. Äänestämättä jättäminen on nimittäin luottamuslause nykyiselle politiikalle, eikä päinvastoin. Matala äänestysprosentti ei loppupeleissä kiinnosta ketään, vaan oma kannatus, ja käyttämättä jätetty ääni on pois siltä puolueelta, jota ajatteli äänestävänsä. Tavallaan kyseessä on puolikas ääni kilpailevalle puolueelle.</p><p>Toivonkin, että jokainen joka tämän lukee äänestäisi. Kuntavaaleissa kun äänestämällä voi vielä vaikuttaa erityisen paljon, kun oman ehdokkaan läpimeno saattaa olla kiinni jopa yhdestä äänestä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi äänestää? Tämä on kysymys minkä moni kysyy. Kysymys on aiheellinen. Kuitenkin vastaus on selvä.

Ensinnäkin globaalisti katsoen äänestäminen aidosti demokraattisissa vaaleissa on etuoikeus. Tätä etuoikeutta kannattaa varjella.

Toisekseenkin ja tärkeimpänä, äänestämällä voi todella vaikuttaa, ja äänestämättä jättäminenkin on vaikuttamista. Äänestämättä jättäminen on nimittäin luottamuslause nykyiselle politiikalle, eikä päinvastoin. Matala äänestysprosentti ei loppupeleissä kiinnosta ketään, vaan oma kannatus, ja käyttämättä jätetty ääni on pois siltä puolueelta, jota ajatteli äänestävänsä. Tavallaan kyseessä on puolikas ääni kilpailevalle puolueelle.

Toivonkin, että jokainen joka tämän lukee äänestäisi. Kuntavaaleissa kun äänestämällä voi vielä vaikuttaa erityisen paljon, kun oman ehdokkaan läpimeno saattaa olla kiinni jopa yhdestä äänestä.

]]>
0 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235383-aanestamisen-tarkeydesta#comments Äänestäminen Kuntavaalit Kuntavaalit 2017 Sun, 09 Apr 2017 03:09:15 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235383-aanestamisen-tarkeydesta
Kuntavaaleissa kyse muustakin kuin kunnallisista asioita http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233032-kuntavaaleissa-kyse-muustakin-kuin-kunnallisista-asioita <p>Kuntavaalit ovat ovella, ehdokasasettelu lyöty lukkoon ja kampanjat keräämässä vauhtia. Moni varmasti pohtiikin, mistä kuntavaaleissa on kyse.</p><p>Kuntavaaleissa valitaan kunnan- tai kaupunginvaltuusto, jolla on päätösvaltaa käytännössä vain oman kunnan tai kaupungin asioihin. Tulevaisuudessa tämäkin vaikutusvalta vähenee, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan hallinnoitaviksi.</p><p>Kuitenkin näissä kuntavaaleissa on kyse muustakin kuin kunnallisista asioista. Nämä kunnallisvaalit ovat nimittäin valtakunnallisesti hyvin merkittävät, sillä niiden tulos pohjustaa tulevia eduskuntavaaleja. Suuri tappio hallituspuolueille heikentäisi hallituksen mandaattia ja ennustaisi tappiota tulevissa eduskuntavaaleissa.</p><p>Erityisen kiinnostavaa on nähdä SDP:n ja Keskustan tulos. Kisa ykköspaikasta tulevissa eduskuntavaaleissa käydään nimittäin todennäköisesti SDP:n ja Keskustan välillä, ja ratkaisevaa on, miten gallup-kannatus realisoituu vaalitulokseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuntavaalit ovat ovella, ehdokasasettelu lyöty lukkoon ja kampanjat keräämässä vauhtia. Moni varmasti pohtiikin, mistä kuntavaaleissa on kyse.

Kuntavaaleissa valitaan kunnan- tai kaupunginvaltuusto, jolla on päätösvaltaa käytännössä vain oman kunnan tai kaupungin asioihin. Tulevaisuudessa tämäkin vaikutusvalta vähenee, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnan hallinnoitaviksi.

Kuitenkin näissä kuntavaaleissa on kyse muustakin kuin kunnallisista asioista. Nämä kunnallisvaalit ovat nimittäin valtakunnallisesti hyvin merkittävät, sillä niiden tulos pohjustaa tulevia eduskuntavaaleja. Suuri tappio hallituspuolueille heikentäisi hallituksen mandaattia ja ennustaisi tappiota tulevissa eduskuntavaaleissa.

Erityisen kiinnostavaa on nähdä SDP:n ja Keskustan tulos. Kisa ykköspaikasta tulevissa eduskuntavaaleissa käydään nimittäin todennäköisesti SDP:n ja Keskustan välillä, ja ratkaisevaa on, miten gallup-kannatus realisoituu vaalitulokseksi.

]]>
2 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233032-kuntavaaleissa-kyse-muustakin-kuin-kunnallisista-asioita#comments Eduskuntavaalit 2019 Keskusta Kuntavaalit SDP Thu, 09 Mar 2017 13:39:00 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/233032-kuntavaaleissa-kyse-muustakin-kuin-kunnallisista-asioita
Kaikki tuki Antti Rinteelle http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226842-kaikki-tuki-antti-rinteelle <p>&nbsp;Aiemmassa tekstissäni pyysin Antti Lindtmania asettumaan ehdolle SDP:n puheenjohtajakisaan. Antti Lindtman on kuitenkin päätöksensä tehnyt ja ei lähde SDP:n puheenjohtajakisaan. Itselläni tämä tarkoittaa vain yhtä asiaa, eli Antti Rinteellä on täysi tukeni ja toivon, että hänet valitaan jatkokaudelle.</p><p>Olen oikeastaan ihan iloinen, että tässä kävi näin. Rinne on monessa sopassa keitetty hyvä ja valmis puoluejohtaja. Vaikka esiintymistaidoissa olisi hiukan petrattavaa, toisaalta Rinteestä uhkuu tiettyä inhimillisyyttä, jollaista ei jokaisella puoluejohtajalla löydy. Täytyy vain toivoa, että puolue kykenee asettumaan yhtenäisenä Rinteen taakse jos vastaehdokkaita ei tule tai jos Rinne voittaa puheenjohtajavaalin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Aiemmassa tekstissäni pyysin Antti Lindtmania asettumaan ehdolle SDP:n puheenjohtajakisaan. Antti Lindtman on kuitenkin päätöksensä tehnyt ja ei lähde SDP:n puheenjohtajakisaan. Itselläni tämä tarkoittaa vain yhtä asiaa, eli Antti Rinteellä on täysi tukeni ja toivon, että hänet valitaan jatkokaudelle.

Olen oikeastaan ihan iloinen, että tässä kävi näin. Rinne on monessa sopassa keitetty hyvä ja valmis puoluejohtaja. Vaikka esiintymistaidoissa olisi hiukan petrattavaa, toisaalta Rinteestä uhkuu tiettyä inhimillisyyttä, jollaista ei jokaisella puoluejohtajalla löydy. Täytyy vain toivoa, että puolue kykenee asettumaan yhtenäisenä Rinteen taakse jos vastaehdokkaita ei tule tai jos Rinne voittaa puheenjohtajavaalin.

]]>
8 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226842-kaikki-tuki-antti-rinteelle#comments Antti Lindtman Antti Rinne Puheenjohtajakisa SDP SDP:n puheenjohtajakisa Sat, 26 Nov 2016 06:36:54 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226842-kaikki-tuki-antti-rinteelle
Hallituksen silmänkääntötemppu? http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226392-hallituksen-silmankaantotemppu <p>Hallitus perui aikeensa laskea vanhustenhoidon hoitajamitoitusta. Vai peruiko sittenkään? Samaa 70 miljoonan säästöä tavoitellaan, nyt vain eri keinoin. Uuden esityksen mukaan tämä hoituu henkilöstömitoituksen täsmentämisellä ja hoitajamitoitukseen laskettavan henkilöstön uudelleenmäärittelyllä.</p><p>Toisin sanoen, onko kyseessä pelkkä silmänkääntötemppu? Itse sanoisin, että näin pohjimmiltaan on, vaikka toki jotain käytännön eroa uuden ja vanhan esityksen välillä on.</p><p>Lisätietoa aiheesta:</p><p>&quot;Hallitus perui aikeensa: Hoitajamitoitusta ei lasketa&quot;: <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9301734" title="http://yle.fi/uutiset/3-9301734">http://yle.fi/uutiset/3-9301734</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus perui aikeensa laskea vanhustenhoidon hoitajamitoitusta. Vai peruiko sittenkään? Samaa 70 miljoonan säästöä tavoitellaan, nyt vain eri keinoin. Uuden esityksen mukaan tämä hoituu henkilöstömitoituksen täsmentämisellä ja hoitajamitoitukseen laskettavan henkilöstön uudelleenmäärittelyllä.

Toisin sanoen, onko kyseessä pelkkä silmänkääntötemppu? Itse sanoisin, että näin pohjimmiltaan on, vaikka toki jotain käytännön eroa uuden ja vanhan esityksen välillä on.

Lisätietoa aiheesta:

"Hallitus perui aikeensa: Hoitajamitoitusta ei lasketa": http://yle.fi/uutiset/3-9301734

]]>
2 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226392-hallituksen-silmankaantotemppu#comments hallitus Hoitajamitoitus SDP vanhustenhoito Fri, 18 Nov 2016 13:38:32 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226392-hallituksen-silmankaantotemppu
Antti Lindtman SDP:n puheenjohtajaksi http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226329-antti-lindtman-sdpn-puheenjohtajaksi <p>Keskustelu SDP:n puheenjohtajuudesta käy kuumana. Antti Rinne ilmoittaa lauantaina puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä jatkoaikeistaan. Riippumatta Rinteen jatkoaikeista, on käynyt selväksi, että jonkin muotoinen puheenjohtajakisa on luvassa.</p><p>Mahdollisia ehdokkaita Rinteen lisäksi on ainakin Antti Lindtman, Timo Harakka, Tytti Tuppurainen ja Tuula Haatainen. Vaikka mahdollisia ehdokkaita on paljon, näistä Antti Lindtman on kaikilla mittareilla ehdoton ykkösnimi.</p><p>Koenkin tärkeäksi, että Antti Lindtman asettuu ehdolle puolueen puheenjohtajaksi riippumatta siitä, hakeeko Rinne jatkokaudelle. Ilman Lindtmania todellista puheenjohtajakisaa ei päästä käymään, koska Rinteen voitto on siinä tapauksessa nykyisillä kannatusluvuilla lähes varma. Näin ollen Rinne ei joudu kisaamaan tosissaan voitosta, ja on vaarana, että kisasta tulee vastakkainasettelu Rinteen kannattajien ja niiden välillä, jotka kannattivat Jutta Urpilaista Seinäjoen puoluekokouksessa. Jos Lindtman taas lähtee ehdolle, uskoisin että saamme tiukan ja avoimen puheenjohtajakisan, joka hyödyttää merkittävästi puoluetta.</p><p><strong>Miksi kannatan Antti Lindtmania?</strong></p><p>Olin puoluekokousedustajana myös Seinäjoen puoluekokouksessa ja tuin silloin julkisesti Antti Rinnettä. Pidän edelleen Antti Rinnettä hyvänä puoluejohtajana eikä minulla ole mitään henkilökohtaisesti Rinnettä vastaan, mutta koen että Lindtman olisi monin tavoin Rinnettä parempi puoluejohtaja ja uskottavampi pääministeriehdokas.</p><p>Lindtmanin etuna Rinteeseen verrattuna on etenkin erittäin sujuva esiintyminen. Rinne ei kykene esiintymään yhtä vakuuttavasti, ja näillä kannatusluvuilla vaaleja edeltävät tv-tentit ovat ratkaisevassa roolissa vaalivoiton kannalta. Lindtman on myös vain 34-vuotias, joten hänen valinta nuorentaisi SDP:n imagoa ja helpottaisi SDP:n suurimman ongelmaryhmän eli nuorten äänestäjien tavoittamista. Lindtmania ei myöskään painaisi samalla lailla edellisen hallituksen lähes täydellinen epäonnistuminen kuin kyseisen hallituksen valtiovarainministerinä toiminutta Rinnettä.</p><p>On myös valitettava fakta, että Seinäjoen puoluekokouksessa syntynyt jakolinja Rinteen kannattajien ja Urpilaisen kannattajien välillä ei ole täysin parantunut. Lindtman kykenisikin yhdistämään puolueen aivan eri lailla kuin Rinne. Tämä on erittäin suuri etu Lindtmanille.</p><p>Lopuksi on nostettava esiin se, että puolueen uudistustyö junnaa. Tämän laittaminen vauhtiin oli aikanaan sekä Rinteen että Urpilaisen tärkeimpiä kampanjalupauksia kun heidät valittiin puheenjohtajiksi. Tiettyjä asioita on kyllä tapahtunut, mutta ei tarpeeksi. Toivonkin, että puheenjohtajakisa toisi vauhtia puolueen uudistustyöhön, valittiin puheenjohtajaksi sitten kuka tahansa. Keinoista tämän saavuttamiseksi tulisi erityisesti keskustella puheenjohtajakisan aikana.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustelu SDP:n puheenjohtajuudesta käy kuumana. Antti Rinne ilmoittaa lauantaina puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä jatkoaikeistaan. Riippumatta Rinteen jatkoaikeista, on käynyt selväksi, että jonkin muotoinen puheenjohtajakisa on luvassa.

Mahdollisia ehdokkaita Rinteen lisäksi on ainakin Antti Lindtman, Timo Harakka, Tytti Tuppurainen ja Tuula Haatainen. Vaikka mahdollisia ehdokkaita on paljon, näistä Antti Lindtman on kaikilla mittareilla ehdoton ykkösnimi.

Koenkin tärkeäksi, että Antti Lindtman asettuu ehdolle puolueen puheenjohtajaksi riippumatta siitä, hakeeko Rinne jatkokaudelle. Ilman Lindtmania todellista puheenjohtajakisaa ei päästä käymään, koska Rinteen voitto on siinä tapauksessa nykyisillä kannatusluvuilla lähes varma. Näin ollen Rinne ei joudu kisaamaan tosissaan voitosta, ja on vaarana, että kisasta tulee vastakkainasettelu Rinteen kannattajien ja niiden välillä, jotka kannattivat Jutta Urpilaista Seinäjoen puoluekokouksessa. Jos Lindtman taas lähtee ehdolle, uskoisin että saamme tiukan ja avoimen puheenjohtajakisan, joka hyödyttää merkittävästi puoluetta.

Miksi kannatan Antti Lindtmania?

Olin puoluekokousedustajana myös Seinäjoen puoluekokouksessa ja tuin silloin julkisesti Antti Rinnettä. Pidän edelleen Antti Rinnettä hyvänä puoluejohtajana eikä minulla ole mitään henkilökohtaisesti Rinnettä vastaan, mutta koen että Lindtman olisi monin tavoin Rinnettä parempi puoluejohtaja ja uskottavampi pääministeriehdokas.

Lindtmanin etuna Rinteeseen verrattuna on etenkin erittäin sujuva esiintyminen. Rinne ei kykene esiintymään yhtä vakuuttavasti, ja näillä kannatusluvuilla vaaleja edeltävät tv-tentit ovat ratkaisevassa roolissa vaalivoiton kannalta. Lindtman on myös vain 34-vuotias, joten hänen valinta nuorentaisi SDP:n imagoa ja helpottaisi SDP:n suurimman ongelmaryhmän eli nuorten äänestäjien tavoittamista. Lindtmania ei myöskään painaisi samalla lailla edellisen hallituksen lähes täydellinen epäonnistuminen kuin kyseisen hallituksen valtiovarainministerinä toiminutta Rinnettä.

On myös valitettava fakta, että Seinäjoen puoluekokouksessa syntynyt jakolinja Rinteen kannattajien ja Urpilaisen kannattajien välillä ei ole täysin parantunut. Lindtman kykenisikin yhdistämään puolueen aivan eri lailla kuin Rinne. Tämä on erittäin suuri etu Lindtmanille.

Lopuksi on nostettava esiin se, että puolueen uudistustyö junnaa. Tämän laittaminen vauhtiin oli aikanaan sekä Rinteen että Urpilaisen tärkeimpiä kampanjalupauksia kun heidät valittiin puheenjohtajiksi. Tiettyjä asioita on kyllä tapahtunut, mutta ei tarpeeksi. Toivonkin, että puheenjohtajakisa toisi vauhtia puolueen uudistustyöhön, valittiin puheenjohtajaksi sitten kuka tahansa. Keinoista tämän saavuttamiseksi tulisi erityisesti keskustella puheenjohtajakisan aikana.

]]>
9 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226329-antti-lindtman-sdpn-puheenjohtajaksi#comments Antti Lindtman Antti Rinne Puheenjohtaja Puheenjohtajakisa SDP Thu, 17 Nov 2016 15:03:11 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226329-antti-lindtman-sdpn-puheenjohtajaksi
Yleisturvasta vauhtia perustulokeskusteluun http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221191-yleisturvasta-vauhtia-perustulokeskusteluun <p>Hallitus valmistelee perustulokokeilua ja ajatus perustulosta on muuttunut valtavirran ajatteluksi. Perinteinen perustulo ei kuitenkaan ole ongelmaton järjestelmä. Perinteinen kaikille tasasuuri perustulo nimittäin muun muassa loisi omia kannustinloukkujaan ja olisi kallis toteuttaa toimeentulon kannalta riittävän suurena.</p><p>Demarinuoret on vastauksena perustulon ongelmiin kehittänyt oman sosiaaliturvamallinsa, yleisturvan. Yleisturvassa sosiaaliturvan maksatus automatisoidaan aivan kuten perustulossa, mutta yleisturvassa on yhden sijaan kolme eri maksutasoa, eikä sosiaaliturvaa makseta niille ketkä eivät sitä tarvitse. Maksutaso määräytyy aktiivisuuden mukaan, eli järjestelmä palkitsee esimerkiksi aktiivisesti töitä hakevan työttömän ja sopeutuu eri elämäntilanteisiin (esim. sairaus, vanhemmuus, opiskelu). Valtiovarainministeriön ja verohallinnon valmistelema kansallinen tulorekisteri mahdollistaa yleisturvan perusajatuksen eli sosiaaliturvan ja verotuksen sopeuttamisen henkilön tuloihin reaaliaikaisesti.</p><p>Yleisturva välttää perustulon kannustinloukot, mutta tarjoaa samat edut kuin perustulo. Perustulokokeilua valmistelevassa Kelassakin on herätty siihen, että maksutasoja pitäisi olla enemmän kuin yksi, jotta järjestelmä edelleen esimerkiksi kannustaa työttömiä aktiiviseen työnhakuun. Yleisturva olisikin looginen valinta uuden sosiaaliturvamallin pohjaksi.</p><p><em>Julkaistu mielipidekirjoituksena Länsi-Uusimaassa.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus valmistelee perustulokokeilua ja ajatus perustulosta on muuttunut valtavirran ajatteluksi. Perinteinen perustulo ei kuitenkaan ole ongelmaton järjestelmä. Perinteinen kaikille tasasuuri perustulo nimittäin muun muassa loisi omia kannustinloukkujaan ja olisi kallis toteuttaa toimeentulon kannalta riittävän suurena.

Demarinuoret on vastauksena perustulon ongelmiin kehittänyt oman sosiaaliturvamallinsa, yleisturvan. Yleisturvassa sosiaaliturvan maksatus automatisoidaan aivan kuten perustulossa, mutta yleisturvassa on yhden sijaan kolme eri maksutasoa, eikä sosiaaliturvaa makseta niille ketkä eivät sitä tarvitse. Maksutaso määräytyy aktiivisuuden mukaan, eli järjestelmä palkitsee esimerkiksi aktiivisesti töitä hakevan työttömän ja sopeutuu eri elämäntilanteisiin (esim. sairaus, vanhemmuus, opiskelu). Valtiovarainministeriön ja verohallinnon valmistelema kansallinen tulorekisteri mahdollistaa yleisturvan perusajatuksen eli sosiaaliturvan ja verotuksen sopeuttamisen henkilön tuloihin reaaliaikaisesti.

Yleisturva välttää perustulon kannustinloukot, mutta tarjoaa samat edut kuin perustulo. Perustulokokeilua valmistelevassa Kelassakin on herätty siihen, että maksutasoja pitäisi olla enemmän kuin yksi, jotta järjestelmä edelleen esimerkiksi kannustaa työttömiä aktiiviseen työnhakuun. Yleisturva olisikin looginen valinta uuden sosiaaliturvamallin pohjaksi.

Julkaistu mielipidekirjoituksena Länsi-Uusimaassa.

]]>
3 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221191-yleisturvasta-vauhtia-perustulokeskusteluun#comments Demarinuoret Perustulo Sosiaaliturva Verotus Yleisturva Fri, 12 Aug 2016 11:39:53 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221191-yleisturvasta-vauhtia-perustulokeskusteluun
EK on vastuussa yhteiskuntasopimuksen synnystä http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213713-ek-on-vastuussa-yhteiskuntasopimuksen-synnysta <p>Yhteiskuntasopimus on nyt edennyt pisteeseen, jossa pitäisi aloittaa soveltamisneuvottelut eri alojen kesken. Kuitenkin sopimuksen eteneminen on pysähtynyt, koska EK vaatii mukaan kaikkia SAK:n liittoja. Nyt sopimuksen ulkopuolelle on jäänyt 40% SAK:n jäsenistä, liitoista muun muassa PAM ja AKT.</p><p>Sinänsä EK:n vaatimus 100% kattavuudesta on ymmärrettävä. Etenkin AKT:n mukanaolo olisi toivottavaa työmarkkinarauhan kannalta. Nyt on mahdollista, että sopimuksen ulkopuolelle jääneiden liittojen palkkoja neuvoteltaessa syntyy lakkoja, jotka vaikuttavat vientiin.</p><p>Kuitenkin koko neuvottelujen ajan on ollut päivänselvää, että osa liitoista ja erityisesti AKT tulee olemaan sopimuksen ulkopuolella. Ulos jääneiden liittojen suhtautuminen yhteiskuntasopimukseen ei ole ollut mikään salaisuus, ja on varmasti ollut merkittävänä puheenaiheena yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Näin ollen EK on sopimuksen hyväksyessään varmuudella tiennyt, että osa liitoista ja erityisesti AKT tulee olemaan sopimuksen ulkopuolella.</p><p>Vastuu yhteiskuntasopimuksen syntymisestä onkin EK:lla. Jos tilanne ei nyt etene ja sopimus kaatuu, herääkin kysymys, oliko tämä kaikki EK:n puolesta bluffia, jotta saataisiin kaadettua sopimus ay-liikkeen niskaan, ja hallitus laatimaan sopimusta huomattavasti ankarammat lainsäädännölliset uudistukset. Tällöin kansan silmissä syntipukki olisi ay-liike, ja EK saisi monet sen pitkäaikaisista tavoitteista toteutettua ilman, että se joutuu enää tavoitteidensa vastaisesti neuvottelemaan palkoista keskusjärjestötasolla.</p><p><em>Julkaistu mielipidekirjoituksena 15.3. Länsi-Uusimaassa.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yhteiskuntasopimus on nyt edennyt pisteeseen, jossa pitäisi aloittaa soveltamisneuvottelut eri alojen kesken. Kuitenkin sopimuksen eteneminen on pysähtynyt, koska EK vaatii mukaan kaikkia SAK:n liittoja. Nyt sopimuksen ulkopuolelle on jäänyt 40% SAK:n jäsenistä, liitoista muun muassa PAM ja AKT.

Sinänsä EK:n vaatimus 100% kattavuudesta on ymmärrettävä. Etenkin AKT:n mukanaolo olisi toivottavaa työmarkkinarauhan kannalta. Nyt on mahdollista, että sopimuksen ulkopuolelle jääneiden liittojen palkkoja neuvoteltaessa syntyy lakkoja, jotka vaikuttavat vientiin.

Kuitenkin koko neuvottelujen ajan on ollut päivänselvää, että osa liitoista ja erityisesti AKT tulee olemaan sopimuksen ulkopuolella. Ulos jääneiden liittojen suhtautuminen yhteiskuntasopimukseen ei ole ollut mikään salaisuus, ja on varmasti ollut merkittävänä puheenaiheena yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Näin ollen EK on sopimuksen hyväksyessään varmuudella tiennyt, että osa liitoista ja erityisesti AKT tulee olemaan sopimuksen ulkopuolella.

Vastuu yhteiskuntasopimuksen syntymisestä onkin EK:lla. Jos tilanne ei nyt etene ja sopimus kaatuu, herääkin kysymys, oliko tämä kaikki EK:n puolesta bluffia, jotta saataisiin kaadettua sopimus ay-liikkeen niskaan, ja hallitus laatimaan sopimusta huomattavasti ankarammat lainsäädännölliset uudistukset. Tällöin kansan silmissä syntipukki olisi ay-liike, ja EK saisi monet sen pitkäaikaisista tavoitteista toteutettua ilman, että se joutuu enää tavoitteidensa vastaisesti neuvottelemaan palkoista keskusjärjestötasolla.

Julkaistu mielipidekirjoituksena 15.3. Länsi-Uusimaassa.

]]>
17 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213713-ek-on-vastuussa-yhteiskuntasopimuksen-synnysta#comments Ay-liike Elinkeinoelämän keskusliitto hallitus Sipilä Yhteiskuntasopimus Tue, 15 Mar 2016 16:51:48 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213713-ek-on-vastuussa-yhteiskuntasopimuksen-synnysta
Hallitus on laiminlyönyt täysin työttömyyden hoidon http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213598-hallitus-on-laiminlyonyt-taysin-tyottomyyden-hoidon <p>&nbsp;Työttömyys kasvaa ja työttömiä on jo 250 000. Työllisyysaste on säälittävät 68%. Mitä tekee hallitus? Leikkaa työllisyysmäärärahoista ja yrittää saada työttömät töihin piiskaamalla, vaikka työpaikkoja ei ole sen enempää.</p><p>Kolmen kuukauden suoja-ajasta luopuminen ja muut kovennukset työttömyysturvaan eivät johda muuhun kuin lisääntyneisiin karensseihin ja pidempiin leipäjonoihin. Leikkaukset työllisyysmäärärahoihin vievät pitkäaikaistyöttömiltä viimeisetkin mahdollisuudet työllistyä.</p><p>Hallitus on luvannut luoda 200 000 työpaikkaa kahdeksan vuoden aikana. Miten nämä syntyvät, siihen ei hallituksella taida enää olla vastausta, kun merkittävää talouskasvua tuskin on näkyvissä seuraavan kahdeksan vuoden aikana.</p><p>Yhteiskuntasopimuksella on tarkoitus luoda 35 000 uutta työpaikkaa. Kuitenkin työpaikkojen syntyminen riippuu käytännössä laskutavasta (joita taloustieteessä on monia), toisella laskutavalla voitanee päätyä negatiiviseen lopputulokseen. Käytännössä kaikki riippuu siitä, käyttävätkö yritykset palkkakustannuksista säästyvät rahat työntekijöiden palkkaamiseen. Tämän kevään osingonjakojen perusteella näyttää siltä, että eivät käytä, vaan lisäosinkoihin. Tällöin yhteiskuntasopimus ei lyhyellä tähtäimellä luo ainuttakaan työpaikkaa vaan vähentää niitä, koska ostovoima putoaa ja sisämarkkinoilla toimivat yritykset joutuvat irtisanomaan väkeä.</p><p>Mikä on siis hallituksen työttömyyspolitiikan saldo? Käytännössä se, että tulevaisuudessa työttömät ajetaan vielä entistä ahtaammalle, eikä työpaikkoja ole ainakaan sen enempää.</p><p>Vetoankin hallitukseen, että se peruu työttömyysturvaan kaavaillut kiristykset, palauttaa työllisyysmäärärahat entiselle tasolle, ja ryhtyy todellisiin toimiin työttömyyden vähentämiseksi. Alkuun voitaisiin lähteä esimerkiksi ottamalla käyttöön <a href="http://www.hs.fi/kotimaa/a1443927802010">SDP:n esittämä työllistämisseteli</a>, joka laskelmien mukaan toisi heti 15 000 työpaikkaa ja merkittävät säästöt valtiolle. Vaihtoehtoja työpaikkojen luomiseksi on monia, ja jo prosentin nousu työllisyysasteessa toisi valtiolle noin miljardin säästöt. Näin ollen työttömyyden vähentäminen on myös hyvä keino sopeuttaa, eikä kohdennettu elvytys (esim. infraan ja homekoulujen korjaamiseen) työpaikkojen luomiseksi ole sekään huono vaihtoehto.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Työttömyys kasvaa ja työttömiä on jo 250 000. Työllisyysaste on säälittävät 68%. Mitä tekee hallitus? Leikkaa työllisyysmäärärahoista ja yrittää saada työttömät töihin piiskaamalla, vaikka työpaikkoja ei ole sen enempää.

Kolmen kuukauden suoja-ajasta luopuminen ja muut kovennukset työttömyysturvaan eivät johda muuhun kuin lisääntyneisiin karensseihin ja pidempiin leipäjonoihin. Leikkaukset työllisyysmäärärahoihin vievät pitkäaikaistyöttömiltä viimeisetkin mahdollisuudet työllistyä.

Hallitus on luvannut luoda 200 000 työpaikkaa kahdeksan vuoden aikana. Miten nämä syntyvät, siihen ei hallituksella taida enää olla vastausta, kun merkittävää talouskasvua tuskin on näkyvissä seuraavan kahdeksan vuoden aikana.

Yhteiskuntasopimuksella on tarkoitus luoda 35 000 uutta työpaikkaa. Kuitenkin työpaikkojen syntyminen riippuu käytännössä laskutavasta (joita taloustieteessä on monia), toisella laskutavalla voitanee päätyä negatiiviseen lopputulokseen. Käytännössä kaikki riippuu siitä, käyttävätkö yritykset palkkakustannuksista säästyvät rahat työntekijöiden palkkaamiseen. Tämän kevään osingonjakojen perusteella näyttää siltä, että eivät käytä, vaan lisäosinkoihin. Tällöin yhteiskuntasopimus ei lyhyellä tähtäimellä luo ainuttakaan työpaikkaa vaan vähentää niitä, koska ostovoima putoaa ja sisämarkkinoilla toimivat yritykset joutuvat irtisanomaan väkeä.

Mikä on siis hallituksen työttömyyspolitiikan saldo? Käytännössä se, että tulevaisuudessa työttömät ajetaan vielä entistä ahtaammalle, eikä työpaikkoja ole ainakaan sen enempää.

Vetoankin hallitukseen, että se peruu työttömyysturvaan kaavaillut kiristykset, palauttaa työllisyysmäärärahat entiselle tasolle, ja ryhtyy todellisiin toimiin työttömyyden vähentämiseksi. Alkuun voitaisiin lähteä esimerkiksi ottamalla käyttöön SDP:n esittämä työllistämisseteli, joka laskelmien mukaan toisi heti 15 000 työpaikkaa ja merkittävät säästöt valtiolle. Vaihtoehtoja työpaikkojen luomiseksi on monia, ja jo prosentin nousu työllisyysasteessa toisi valtiolle noin miljardin säästöt. Näin ollen työttömyyden vähentäminen on myös hyvä keino sopeuttaa, eikä kohdennettu elvytys (esim. infraan ja homekoulujen korjaamiseen) työpaikkojen luomiseksi ole sekään huono vaihtoehto.

]]>
68 http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213598-hallitus-on-laiminlyonyt-taysin-tyottomyyden-hoidon#comments hallitus Jari Lindsröm Juha Sipilä Pitkäaikaistyöttömyys Työttömyys Sun, 13 Mar 2016 15:42:54 +0000 Lassi Jääskeläinen http://lassijskelinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/213598-hallitus-on-laiminlyonyt-taysin-tyottomyyden-hoidon