Lassi Jääskeläinen Ajatuksia Lohjalta

EK on vastuussa yhteiskuntasopimuksen synnystä

Yhteiskuntasopimus on nyt edennyt pisteeseen, jossa pitäisi aloittaa soveltamisneuvottelut eri alojen kesken. Kuitenkin sopimuksen eteneminen on pysähtynyt, koska EK vaatii mukaan kaikkia SAK:n liittoja. Nyt sopimuksen ulkopuolelle on jäänyt 40% SAK:n jäsenistä, liitoista muun muassa PAM ja AKT.

Sinänsä EK:n vaatimus 100% kattavuudesta on ymmärrettävä. Etenkin AKT:n mukanaolo olisi toivottavaa työmarkkinarauhan kannalta. Nyt on mahdollista, että sopimuksen ulkopuolelle jääneiden liittojen palkkoja neuvoteltaessa syntyy lakkoja, jotka vaikuttavat vientiin.

Kuitenkin koko neuvottelujen ajan on ollut päivänselvää, että osa liitoista ja erityisesti AKT tulee olemaan sopimuksen ulkopuolella. Ulos jääneiden liittojen suhtautuminen yhteiskuntasopimukseen ei ole ollut mikään salaisuus, ja on varmasti ollut merkittävänä puheenaiheena yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Näin ollen EK on sopimuksen hyväksyessään varmuudella tiennyt, että osa liitoista ja erityisesti AKT tulee olemaan sopimuksen ulkopuolella.

Vastuu yhteiskuntasopimuksen syntymisestä onkin EK:lla. Jos tilanne ei nyt etene ja sopimus kaatuu, herääkin kysymys, oliko tämä kaikki EK:n puolesta bluffia, jotta saataisiin kaadettua sopimus ay-liikkeen niskaan, ja hallitus laatimaan sopimusta huomattavasti ankarammat lainsäädännölliset uudistukset. Tällöin kansan silmissä syntipukki olisi ay-liike, ja EK saisi monet sen pitkäaikaisista tavoitteista toteutettua ilman, että se joutuu enää tavoitteidensa vastaisesti neuvottelemaan palkoista keskusjärjestötasolla.

Julkaistu mielipidekirjoituksena 15.3. Länsi-Uusimaassa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

On kyllä ihmeellistä, ettei EK suostu laittamaan nimeään soppariin, jossa on vain EK:lle hyviä asioita ja 80 % palkansaajista on valmiita sen mukaisiin heikennyksiin.

Oliko pakkolakipaketti työnantajien "saavutettuja etuja", josta ei nyt voida antaa periksi?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Ei sinänsä mikään ihme, koska mikään ei tunnu riittävän EK:n oikeistosiivelle. Kaikkihan tietävät, että siellä ei olla tyytyväisiä tähän sopimukseen. Tai oikeastaan siellä ollaan todella pettyneitä.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Eihän niille mikään sopimus kelpaa, ainoastaan sanelu.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #3

Siltä alkaa vähän näyttää tosiaan.

Käyttäjän PekkaKeskinen kuva
Pekka Keskinen

Itseasiassa muutkaan palkansaajat ei katso kovin hyvällä SAK:n vapaamatkustajia. Kuten blogistikin toteaa, niin on ymmärrettävää, että EK vaatii suurempaa kattavuutta. SAK:n jäsenistä suuri osa on jäämässä ulkopuolelle ja jos he näin tekevät, niin olisi aika kohtuutonta odottaa EK:lta sopimusta tässä kohtaa.

Oma näkemykseni on se, että tässä työmarkkinajärjestöt saa kerran vielä todistella, että he taipuvat nykypäivään, mutta jos eivät taivu, niin dinosaurus on tapettava. Ja palkansaajana edellytän, että kaikki on mukana, myös AKT. Lentoemäntien pois jättäytyminen on ainoa, jonka hyväksyn.

mikael torppa

Ei ole kyse todellisesta yhteiskuntasopimuksesta jos sopimuksen ulkopuolelle jää noinkin merkittävä osa (PAM JA AKT) yhteiskunnan ammattiliitoista. Sillä se ei olisi reilua että jotkut voisivat jäädä talkoiden ulkopuolelle mutta kuitenkin saisivat sitten syödä talkoiden sadosta. Tuollainen "sopimus" tuottaisi vain eripuraa ja lakkoja jotka ovat tietysti sopimisen vastakohtia.

Herääkin kysymys miksi SAK on hyväksynyt sopimuksen vaikka sen omista jäsenistä miltei puolet jää sopimuksen ulkopuolelle? Onko tämä kaikki SAK:n bluffia jotta saataisiin kaadettua sopimus EK:n niskaan - väittämällä että me kyllä sopisimme mutta kun teille ei passaa. Yritetäänkö näin saada EK kansansilmissä sopimuksen torppaajaksi - vaikka todellisuudessa sopimus ei nimenomaan passaa huomattavan merkittävälle osalle SAK:n jäseniä (PAM JA AKT).

SAK:lla on vastuu siitä että sen omat jäsenet sitoutuvat niihin sopimuksiin jotka SAK on hyväksymässä. Sillä jos SAK:n omat jäsenet eivät sitoudu SAK:n hyväksymiin sopimuksiin niin sopimukset ovat arvottomat - niillä ei ole katetta. EK toimii mielestäni nyt johdonmukaisesti sillä toimiva sopimus edellyttää "sopua" kaikkien työmarkkinajärjestöjen ammattiliittojen kanssa.

Tämän vuoksi vastuu yhteiskuntasopimuksen synnystä on niillä joille sopimus ei sellaisenaan passaa eli PAM:illa ja AKT:lla ja täten SAK:lla jonka jäseniä kyseiset liitot ovat. SAK:n tarjoama sopimus onkin kuin pankkishekki ilman katetta. Sellaisen hyväksyminen olisi tyhmyyttä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Lue minun tekstini. EK ja kaikki neuvotteluosapuolet ovat koko aika tienneet, että tietyt liitot tulevat olemaan sopimuksen ulkopuolella, ja silti EK hyväksyi sopimuksen. 80% kattavuus ei tee sopimuksesta mitenkään kelvotonta, kun 80% palkansaajista on kuitenkin mukana. Sitä paitsi esim. työnantajamaksujen muutokset ulottuvat myös siihen 20%, joka jää ulkopuolelle.

Muutenkin, sopimus on paras mitä EK voi saada sopimalla. Kuten todettu, tiettyjen liittojen tiedettiin jäävän ulkopuolelle. Ja onhan tämä sopimus kerrassaan mainio EK:lle, palkansaajapuoli ei saa käytännössä mitään, ja EK saa ties mitä. Ainoa syy vastustaa sopimusta on se, että ajattelee saavansa vielä enemmän lainsäädännön kautta.

Toni Lahtinen

Näin työntekijänä koen vastuun olevan AKT:llä. Edellisten vuosien satamalakot saavat minut pelkäämään skenaariota, jossa ATK tulee ja lopulta rahastaa meidän muiden joustot satamatyöntekijöiden pussiin.
Pelkona on, että kaikki toiveeni palkkani maksavan yrityksen kilpailukyvyn (ja sitä kautta sen palkanmaksukyvyn sekä oman työpaikkani säilymistodennäköisyyden) paranemisesta valuvat kankkulan kaivoon, koska ulkopuolinen taho (AKT) käyttää tilaisuutta hyväkseen, ja rahasta minunkin tekemät joustot itselleen. Satamalakot ovat siis saaneet ainakin minut tuntemaan suurempaa sympatiaa oman palkkani maksavaa yritystä kuin toista työntekijäjärjestöt kohtaan. Saavutus kai sekin.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Ei satamalakkojen vaikutus oikeasti ole noin suuri. Toki se on merkittävä, mutta lakkojen aiheuttamat sumat saadaan aika tehokkaasti purettua ylitöillä siten, että lakkojen todellinen vaikutus viennin kulkuun jää suhteellisen pieneksi.

Toni Lahtinen

Kysymys ei ole pelkän lakon vaikutuksesta. Kyse on siitä, että minä olen valmis joustamaan (valmis pienenpään palkkaan ja/tai tekemään enemmän töitä samalla palkalla), jotta työpaikkani säilyisi, mutta toinen työntekijäjärjestö (AKT) ei näytä olevan lainkaan kiinnostunut minun työpaikastani, vaan pyrkii mahdollisesti rahastamaan tekemäni joustot omien työntekijöidensä pussiin. SAK:n alaiset työntekijäliitot eivät mielestäni vedä yhtä köyttä, vaan osa liitoista pyrkii hyötymään toisten vaikeasta tilanteesta, ja lypsävän etuja itselleen. Kaikki puheet työntekijöiden keskinäisestä solidarismista ovat mielestäni pelkkää silmänlumetta, ja todellisuudessa eri ammattiliitot ovat jopa kärkäämpiä hyötymään muiden heikosta asemasta kuin työnantajat.
Jotta totuus ei unohtuisi. Tunnen sympatiaa suomalaisia kuljetusyrittäjiä ja heidän kuljettajaan kohtaan, koska valtio vaikeuttaa heidän asemaansa helpottamalla jatkuvasti ulkomaalaisten toimintaedellytyksiä Suomessa. Samaan aikaan minun on kuitenkin erittäin vaikea tuntea minkäänlaista yhteenkuuluvuutta satamien ahtaajien kanssa, koska he ovat viimevuosina haalineet yhä uusia etuja itselleen, heikentäen samalla suomalaisia työllistävien yritysten asemaa markkinoilla. Toki suomalaisen teollisuustyöntekijän asia ei sinällään ole ahtaajan ongelma, mutta kuten jo sanoin, toiminta alleviivaa sen eron mitä eri työntekijäliittojen välillä on.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

SAK ja varsinkin Lauri Lyly on ollut monien monien hampaissa ja juuri häntä SAK:n puh.johtajana on syyllistetty yhteiskuntasopimuksen kaatamisesta. Katsotaanpa miten eläkkeellä oleva ja varsin arvostettu EK:n entinen markkinajohtaja Lasse Laatunen asian näkee IL:n kommentissaan "Puh.joht Lauri Lyly johtaa SAK:a viimeistä vuotta, ilman hänen sitkeyttään ja neuvottelutaitojaan yhteiskuntasopimus olisi ollut haudassa jo aikoja sitten. Lyly tulee jäämään historiaan yleistä arviota huomattavasti suurempana SAK:n puheenjohtajana. SAK:n historiassa tähän yltää vain Lauri Ihalainen" Näin siis Lassa Laatunen IL:ä 07.03-16.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Juuri näin. Lyly olisi voinut luovuttaa jo aikoja sitten tai lähteä kokoamaan yleislakkoa, mutta on sen sijaan ajanut härkäpäisesti epäsuosittua yhteikuntasopimusta.

Käyttäjän AnttiKoskela kuva
Antti Koskela

EK ei ole oikein vakuuttanut sen suhteen haluavatko he edes yhteiskuntasopimusta.

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

"Yhteiskuntasopimus" nykyisessä muodossaan on jo niin vesittynyt, että sen kaatuminenkaan ei enää asiallisesti eli kilpailukyvyn kannalta paljoa merkitsisi.

Olen Lassin kanssa taipuvainen uskomaan, että käynnissä on peli siitä, kenen käteen jää Musta Pekka eli kuka joutuu kaatajaksi.

Keskustelussa on paljolti unohdettu, mistä kilpailukyvystä puhuttaessa on kysymys. Yrityksille Suomessa olevan tuotannon osalta suomalaisen työn hinnalla on merkitystä, onhan tuotannon siirtäminen ulkomaisiin yksikköihin tai ulkomaisille alihankkijoille aina jonkilainen ponnistus. Mutta se varsinainen kysymys on, miten suomalainen työntekijä pärjää kilpailussa maailman muiden työntekijöiden kanssa. Näin ammattiyhdistysliike ulosmittaessaan työehtoja tekee samalla päätökset, kuinka paljon työpaikkoja jää heidän jäsenilleen ja paljonko siirtyy ulkomaiden työntekijöille.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

SAK on osoittautunut kyvyttömäksi neuvotteluosapuoleksi. SAK:n neuvotelemaan lopputulokseen sitoutui vain alle puolet sen liittojen työntekijöistä. Jos SAK:lla ei ole liittojensa tukea neuvotteluissa, herää kysymys: kuka edes SAK:lta mitään kysyisi.

Lylyllä ei enää pitäisi olla mitään edellytyksiä jatkaa tehtävässään. Kukaan ei kuitenkaan hänen eroaan ole edes ymmärtänyt esittää.

Käyttäjän heikki1k2auvinen kuva
Heikki K. Auvinen

Lassi Jääskeläiselle,

Nykytilanteessa vikopään etsiminen on ajan haaskausta. Kun maan kansantalouden kurjimuksessa ei näy, eikä ole löydetty uusia keinoja vientitulojen kasvun aikaansaamiseksi, yhteiskunta ja kansantalous eivät tule palaamaan kasvu-uralle, voi kiellettäisiin leivältä.

Työmarkkinoiden kolmikantamekanismi tai nykykielellä yhteiskuntasopimus on ollut tärkeä instituutio ja mekanismi täydentämään eri tasoaja ja alueita hyödyttävän yhteiskuntapolitiikan aikaansaamiseksi Suomeen. Ilman niitä munat olisivat murskaantuneita Arkadian mäellä.

Koulutusleikkaukset ovat "hölmöläisten hommaa". Mutta Mattia ei löydy
valtakunnasta. Muukin osaamisen ja koulutuksen vientiin liittyvä on jäänyt lapsipuolen asemaan. Komiteoita ja selvitysryhmiä on asetettu.
Presidenttiä myöten koulutusviennistä on puhuttu kauniisti.

Koulutusvienti on sekä palvelujen että tuotteiden vientiä. Ennen kuin tällaista vienti voidaan harjoittaa, nämä tuotteet ja palvelut on tuotteistettava. Tätä ei ole kymmenen viimeksi kuluneen vuoden aikana kuitenkaan tapahtunut, kun ihmiset ovat puhuneet koulutusviennistä.

Ei ole ihme, jos maassa leikataan koulutusta. Asioiden osaaminen on usein vahvojen mielipiteiden tasolla. Koulutusviennissä kukaan ei ole vaatimassa tuottoja veromarkoilla tuetulle koulutusviennille ja sen edistämiselle...

Heikki K. Auvinen

Toimituksen poiminnat