Lassi Jääskeläinen Ajatuksia Lohjalta

Pakkolaeista ei hyötyä taloudelle ja työllisyydelle

Keskustelu hallituksen pakkolaeista jatkuu edelleen yhä kiivaampana. Vähemmälle huomiolle on toisaalta jäänyt keskustelu pakkolakien varsinaisesta vaikutuksesta. Nyt kuitenkin sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla että Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT ovat saaneet valmiiksi omat arvionsa pakkolakien vaikutuksista talouteen ja työllisyyteen.

VATT:n ja Etlan tuoreiden arvioiden mukaan pakkolakien positiiviset vaikutukset taloudelle jäävät joko olemattomiksi tai ovat jopa osittain negatiivisia. Etenkin Etla arvioi, että vaikutukset työllisyyteen voivat joinain vuosina olla jopa negatiivisia. Tästä on pitkä matka hallituksen puheisiin kymmenistä tuhansista työpaikoista.

Samaan aikaan kansainvälinen ammattijärjestöjen kattojärjestö IndustriALL Global Union on kokouksessaan todennut pakkolait ILO:n sopimusten vastaisiksi, kuten moni suomalainen asiantuntija on jo aiemmin todennut. Edes pakkolakien perustuslaillisuutta ei ole vielä selvitetty, vaikka monet asiantuntijat ovat pitäneet sitä hyvin kyseenalaisena.

Nyt viimein pitäisi olla selvää, että pakkolait eivät tuo Suomelle muuta kuin haittaa. Hallituksen pitäisikin luopua välittömästi pakkolaeista ja siirtyä hakemaan kilpailukykyä joko maltillisten palkkaratkaisujen kautta kuten muun muassa SDP ja Sixten Korkman ovat esittäneet, tai ryhtyä laajempiin, luottamuksellisessa ilmapiirissä käytäviin yhteiskuntasopimusneuvotteluihin esimerkiksi SDP:n yhteiskuntasopimusmallin pohjalta.

Suomi on rakennettu luottamuksella ja yhteistyöllä, ja tämä on myös ainoa keino rakentaa tulevaisuuden Suomi. Toivon, että hallitus ymmärtää tämän ajoissa.

Julkaistu mielipidekirjoituksena 15.12. Länsi-Uusimaassa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (25 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Pitkällä aikavälillä positiiviset vaikutukset" unohdit mainita. Suomi ei ole mikään markkinailmiöistä irrallinen maa, vaan työn hinnan lasku nostaa kyllä sen kysyntää. Itse logiikkaa nuo asiantuntijatahot eivät kritisoineet, vaan vaikutuksiin liittyviä epävarmuuksia.

Mutta sopimisesta toki ollaan samaa mieltä. Joskin hallituksen toimet pitää olla pöydällä koko ajan. Ei tässä enää voida pyöritellä peukaloita.

Oletko ajatellut että maailma voisi näyttää mielenkiintoisemmalta jos et valikoisi kaikista teksteistä vain niitä kahta lausetta jotka sopivat maailmankuvasi? Kun noissakin taas sanoma oli aivan muuta kuin mitä sinun tekstistäsi sai käsityksen?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Mikä suuri tarve varsinkin vasemmistolla on esittää jatkuvaa parkua ja syyttelyä hallitusta kohden ns. pakkolain valmistelusta, jotka on tuotava eduskuntaan vasta sen jälkeen kun on pakkosauma eli ennen ensi kesää. Miksihän demareilla ei ole ensin suurempaa tarvetta potkia ay-järjestöjä sopimaan "yhteiskuntasopimuksesta", joka estäisi noiden pakkolakien tuomisen eduskunnan käsittelyyn? Puolueella on kuitenkin suorat yhteydet ay-järjestöihin. Demarit ja koko vasemmisto ovat käyttäneet koko oppositiossa oloaikansa poliittiseen peliin. Sen nuo puolueet osaavat vanhastaan.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Ay-liike oli valmis sopimaan, EK ei.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #4

Tämä on totuus. Hallitus taas olisi voinut pakottaa EK:n hyväksymään tarjolla olleen ratkaisun vetämällä pois pakkolait.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä Vastaus kommenttiin #6

Uskoisin että kuvio menee niin päin, että hallitus on käynyt hattu kourassa noutamassa EK:n määräykset Häkämieheltä. Eli vaihtoehdot ovat pakkolakien tasoiset "uudistukset" yhteiskuntasopimuksella, tai pakkolait lain voimin. Hallitus on EK:n nöyrä työrukkanen.

Olemme ainakin saaneet varmuuden, ettei hallituksessa ole yhtään työväen-, eläkeläisten-, opiskelijoiden-, köyhien- tai lapsiperheiden puoluetta. On vain saalistajien asiaa ajavia puolueita. Soini on jo palttoonpyörittäjien tirehtöörinä loppuunnaurettu vitsi, mutta että kokoomuksen ja keskustan kansanedustajat suostuvat kansalaisten ajamisen entistä suurempaan ahdinkoon? Se on mysteeri?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #4

Ihanko totta että AKT myös oli valmis sopimaan?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #13

Ei AKT:n tarvitse olla mukana sopimuksessa. AKT on niin pieni liitto, ettei sen poisjäänti merkitse koko sopimuksen kannalta mitään. Sitä paitsi AKT oli valmis tulemaan mukaan sopimukseen sillä ehdolla, että pakkolaeista luovutaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Kyllä se AKT aika tärkeä juttu on. Metallin pj:llä oli semmoinen terveen skeptinen lähestymistapa: neuvotellaan ensin sopimus ja katsotaan sitten voiko siihen panna nimen. Samaa voisi nyt suositella kuskeille.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #17

Millä tapaa AKT on tärkeä? Jos AKT jää sopimuksen ulkopuolelle, tarkoittaa se vain sitä, että AKT:n työntekijöiden palkat neuvotellaan erillisissä neuvotteluissa. AKT on niin pieni liitto, ettei siitä ole mitään suurta haittaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Logistiikka muodostaa merkittävän kustannuserän suomalaisessa teollisuudessa ja sielläkin kuskien palkat ovat kuitenkin puolet kokonaiskustannuksista. Ja se työrauha on vielä keskeisempää.

Aina puhutaan siitä että logistiikan lakko aiheuttaa ongelmia viennille. Entäs pikkufirmoille, jos kassaan tulee parin viikon reikä? Tunnen useamman pikkufirman josta ei jäisi kuin savuavat rauniot ja kasa velkaa sen jälkeen.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #20

Toki sillä on joku vaikutus, mutta ei se niin iso ole, että se tekisi yhteiskuntasopimuksesta mahdottoman.

Sitä paitsi noita voidaan valtion taholta kompensoida mm. väylämaksujen ja vastaavien kautta.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen Vastaus kommenttiin #13

AKT oli mukana pöydässä, kunnes EK ilmoitti että tämä nollatupo on viimeinen keskitetty ratkaisu joka siellä tehdään. Ei kuulosta oikeen reilulta, että nyt ulosmitataan edut ja myöhemmin luovutaan nykyjärjestelmästä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #23

EK on vähän ongelmallinen neuvottelija ja tunnustaa sen itsekin. Se edustaa hyvin pientä - joskin merkittävää- osaa työnantajista eikä kerää jäsenjärjestöjensä toimialaosaamista.

Ja onhan se työntekijöidenkin tunnustettava että enemmän sinnekin päin on aina tullut liittokierroksilla. Ja nousukaudella kaikkein eniten henkilökohtaisella paikallisella sopimisella. On nimittäin aika vaikea löytää Helsingistä timpuria joka tekee duunia edes ylimmän palkkaluokan liksoilla.

EK sopii ehkä tällaisten poikkeusoloneuvottelujen osapuoleksi. Tosin sen Häkämiehen voisi kyllä heivata menemään. Sieltä löytyy fiksuja ja kohteliaitakin kavereita, kuten Ala-Huhta.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Olemme koko aika vaatineet yhteiskuntasopimusneuvotteluja. Ei meillä ole mitään sellaisia suhteita ay-liikkeeseen, että pystyisimme suoraan vaikuttamaan tilanteen kulkuun. Kuitenkin pakkolait ja hallituksen toiminta ovat nyt tässä esteenä todellisen järkevän ratkaisun saamiselle. Sopimus oltaisiin jo saatu silloinkin jos Sipilä olisi tyytynyt siihen (jos nyt oikein muistan SAK:n tarjouksen) 4,1% 5% sijasta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #5

Siihen SAKin tarjoukseen olisi pitänyt tarttua. Se oli erinomaisen hyvä. Sitä ei nyt kuitenkaan tapahtunut vaan taipumista odotetaan lisää. Sipilällä on hyvät perusteet vaatia enemmän, joskin realisti olisi ollut jo tuohon tyytyväinen. Jos logiikka pelaa, silläkin olisi pitänyt nähdä vaikutuksia.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #7

Sitä tässä perätäänkin, eli realismia. Nyt realismia on lähinnä se, että työmarkkinat sekoavat ja Suomen tulevan talouskasvun rippeet menetetään parhaimmassakin tapauksessa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #9

Eiköhän meitä ole aika monia jotka eivät halua sotkea taloutta omalta osaltamme. Ja tottakai toivotaan että kukaan ei halua. Ammattiyhdistysliike on osoittanut menneinä nousukausina että se osaa kyllä ulosmitata tuottavuuden kasvun, joten tässä nyt ei kannata mitään riistoa ruveta pelkäämään.

Tää on vähän kuin joutuisi naapurille tekemään muutaman talkoopäivän vuodessa. Ei paha nakki kunhan siitä ei ruveta tekemään liian isoa numeroa.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #11

SAK:n haluttomuudessa joustaa enemmän lienee kyllä kyse pelosta, että kotimarkkinat kärsivät liikaa äkillisistä palkanalennuksista, kuten pakkolaeissa. Nollakorotukset sen sijaan eivät aiheuta samanlaisia ketjureaktioita, mutta ajavat muuten saman asian. Etenkin jos tässä haetaankin nimenomaan pitkän aikavälin hyötyjä, niin eihän tässä mikään kiirekään ole, eli nollakorotukset olisivat paljon järkevämpi linja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #12

Ihan perusteltu näkemys. Sinänsä sisäisessä devalvaatiossa käy juuri niin että ostovoima laskee joka vetää kauppataseen perässään tasapainoon. Voi jopa olla että aivan viime vuosien ostovoiman lasku on sen jo tehnyt. Nythän vaihtotaseen osalta on ollut merkkejä tasapainottumisesta. Silti ostovoima on vielä bkt:n nähden muutaman prosentin liian korkealla.

Ostan kyllä tuon sinulta ihan täysin. Saksassa ja Ruotsissa esimerkiksi palkankorotukset ovat nyt meidän vientialoilla olleet aika kovat. Nollakorotukset ja päälle vaikka noissa sinunkin linkeissä suositeltu fiskaalinen devalvaatio vaikka 1% alvkorotuksilla olisi kova. Sekin on tärkeää ettei työn kannattavuutta heikennetä yhtään ja siksi alvin pieni korotus laskisi tasaisemmin koko kansan ostovoimaa.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Pitkällä aikavälillä mahdollisesti positiivisista vaiktuksista puhui lähinnä Etla. Sinulla olisi joku pointti tässä, jos hallitus myös puhuisi niistä. Kuitenkin hallitus puhuu välittömästä hyödystä ja 30 000 työpaikasta.

Muutenkin haitat todennäköisesti ovat suuremmat kuin ne hyödyt mitä lopulta saadaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

"Selvää on, että vaikutukset ovat lyhyellä aikavälillä pieniä, ja ne voivat olla joinakin vuosina jopa negatiivisia, jos kotimaisen kysynnän heikkeneminen pääsee dominoimaan taloudellista käyttäytymistä. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat sen sijaan kiistatta positiivisia."

Nyt meni vähän väärinpäin muistikuva. Päinvastoin.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #8

Itse asiassa muistin tuon lainauksen hiukan väärin, pakko myöntää. Kuitenkin väitän nuo lyhyen aikavälin negatiiviset vaikutukset voivat hyvin syödä kokonaan pitkän aikavälin positiiviset vaikutukset. Muutenkin, Etla taisi olla ainoa taho joka oli noin varma pitkän aikavälin positiivisista vaikutuksista.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #10

Juu ei se mitään. Ei ole minullakaan harvinaista muistaa jotain väärin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield
Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

On syytä lukea mitä Raimo Sailas kirjoittaa tiistaisessa HS:n pääkirjoitus kolumnissaan. Hän toteaa mm. mikäli pakkolait astuvat voimaan se muuttaa työmarkkina tilannetta työnantajan eduksi. On joksikin turha väittä, etteikö aiottujen pakkolaikien taustalla ole ideologia, ideologia jossa pyritään työnantajan määräysvallan lisäämiseen ja ay-liikkeen vaikutusvallan murentamiseen. Jari Lindström yritti kyllä viime eduskunnan kyselytunnilla todistella, ettei kysymys ole ideologista, mutta siitähän tässä on perimmältään kysymys.

Toimituksen poiminnat