Lassi Jääskeläinen Ajatuksia Lohjalta

Pakkoruotsiin on tasan kaksi järkevää näkökulmaa

Pakkoruotsista on perussuomalaisten nousun myötä tullut iänikuinen puheenaihe. Kuitenkin keskustelu sen ympärillä velloo lähinnä ajoittaisten populististen heittojen ja erilaisten suoranaisten vihanpurkausten ympärillä.

Sinänsä keskustelu pakkoruotsista on ymmärrettävää, koska ruotsalaiset puhuvat englantia ja Ruotsin merkitys Suomelle on pienentynyt, Suomessa on nykyään paljon muitakin vähemmistöjä kuin suomenruotsalaiset, ja koska nykyinen pakkoruotsi on ajanut aikansa ohi. Kuitenkin ylipäätänsä keskustelu itse ”pakkoruotsista” on jo lähtökohtaisesti turhaa niin kauan kun puhutaan pelkästä pakkoruotsista, eikä Ruotsin kielen virallisesta asemasta. Pelkän pakkoruotsin poisto nimittäin sulkisi järjettömän määrän julkisen sektorin työpaikkoja suoraan pakkoruotsia käymättömien saavuttamattomiin.

Pakkoruotsiin onkin käytännössä tasan kaksi järkevää näkökulmaa. Ensimmäinen näkökulma on se, että luovutaan Ruotsin kielen virallisesta asemasta esimerkiksi asteittaisesti 15 vuoden aikajänteellä, ja pidetään muilla tavoin huolta suomenruotsalaisten asemasta ja kulttuuriperinnöstä. Samalla keskitytään opettamaan englantia ja yhtä valinnaista kieltä. Toinen näkökulma on se, että lisätään yleisesti kieltenopetusta ja turvataan vahvasti myös muiden vieraskielten asema (joskaan ei ehkä virallisen kielen statuksella) niiden huomattavasti kasvaessa lähitulevaisuudessa. Tällöin ruotsin kielen opetus myös aloitettaisiin viimeistään viidennellä luokalla ja tavallaan integroitaisiin muun kielten opetuksen kanssa. Kielten opetushan on havaittu erittäin hyödylliseksi kaiken muun opetuksen ja kasvatuksen näkökulmasta.

Molemmat näkökulmat ovat omalla tavallaan yhtä järkeviä vaihtoehtoja. Käytännössä asiassa pitäisi edetä vahvaan selvitystyöhön ja valmisteluun pohjaten, ja rakentaa samalla koko muu opetus jompaankumpaan vaihtoehtoon pohjaten.

Kuitenkin selvää on, että pelkkä pakkoruotsin suora poistaminen ei ole ratkaisu muuhun kuin perussuomalaisten kannatuksen nostamiseen, ja että myöskään nykyinen malli ei ole millään lailla terve tai toimiva.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Miksei nykyinen malli ole terve tai toimiva? Suomessa on kaksi virallista kieltä ja lisäksi erityisaseman omaava saamen kieli, jolla voi esimerkiksi korvata jommankumman muista virallisista kielistä vaikkapa ylioppilaskirjoituksissa tai virkamiestutkinnossa.

Mikä Suomen kaksikielisyydessä on epätervettä tai toimimatonta?

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

1) Saamen kielen ja saamelaisten asema on oikeasti aika heikko.

2) Jotta tässä järjestelmässä olisi mitään järkeä, ihmisten pitäisi oikeasti oppia myös puhumaan sitä ruotsia. Eihän täällä edes oikeasti saa palvelua ruotsiksi ruotsinkielisten paikkakuntien ulkopuolella, tai näin suomenruotsalaiset ovat ainakin minulle sanoneet. Olenhan itsekin sen tarvittavan ruotsinopetuksen suorittanut (toinen aste mukaanlukien), enkä kyllä todellakaan voisi tarjota mitään palvelua ruotsiksi.

Toki ruotsinkielisten paikkakuntien osalta tilanteessa on jotain järjen poikasta, mutta niissähän voisi ihan hyvin olla jotain kautta toteutettuna ruotsinkieliset palvelut halukkaille, vaikka ruotsi ei koko valtakunnassa olisikaan enää virallinen kieli.

Jaakko Häkkinen

"Toki ruotsinkielisten paikkakuntien osalta tilanteessa on jotain järjen poikasta, mutta niissähän voisi ihan hyvin olla jotain kautta toteutettuna ruotsinkieliset palvelut halukkaille, vaikka ruotsi ei koko valtakunnassa olisikaan enää virallinen kieli."
-- Minulle kelpaisi sekin, että pakkoruotsi jäisi voimaan kaksikielisillä alueilla, joissa oikeasti ruotsintaidosta voi olla hyötyä. Yksikielisessä Suomessa (lähes kolmesataa kuntaa) siitä ei ole sellaista hyötyä, mikä oikeuttaisi koko kansan kielipakottamisen.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

"Toki ruotsinkielisten paikkakuntien osalta tilanteessa on jotain järjen poikasta, mutta niissähän voisi ihan hyvin olla jotain kautta toteutettuna ruotsinkieliset palvelut halukkaille, vaikka ruotsi ei koko valtakunnassa olisikaan enää virallinen kieli."

Tähän on vielä näin päivän verran jälkikäteen pakko puuttua.

Eli voitaisiin luoda ruotsinkielisille omia virallisia alueita, jossa elää kaikkien palveluiden kanssa omalla äidinkielellä? Sillai kivasti, että tuolla saatte asua, jos haluatte oma itsenne olla?

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #32

Timo, muistutan ettei pakkoruotsi liity palveluihin mitenkään. Eri lait takaavat ruotsinkieliset palvelut ja määräävät pakkoruotsista.
Vaikka sinä pidätkin kiinni omasta uskomuksestasi, etkä ota vastaan uutta tietoa...

Markus Korhonen

- Pakkoruotsi oli NATO:n lisäksi toinen niistä kysymyksistä jotka saivat minut harkitsemaan tarkemmin liittymistäni SDP-Nuoriin. Totuus on se, että vaikka nuori saisi jokaisesta ruotsinkokeesta kympin ja tekisi aina läksynsä, ei hän voi oppia sitä kunnolla jos hän ei harrasta sitä aktiivisesti myös vapaa-ajallaan. Siksi osaamme hyvin englantia: Sitä on elokuvissa, peleissä, TV:ssä, ja 90% maailman nettitekstistä on englanniksi. Ei kouluruotsilla pärjää tosielämän tilanteissa. Tämä on yksi niistä syistä miksi sen pitäisi olla valinnaista. Sivuhuomiona Lassi, 80 % SDP:n äänestäjistä muuten vastustaa pakkoruotsia. Pakkoruotsi on suomalaisten ja suomen muiden kielien, mm. venäjän kielen halveksimista ja vähättelyä, sillä jopa suomen venäjän-ja saamenkielisillä alueilla asuvatkin pakotetaan ilman MITÄÄN kunnon perusteita opiskelemaan ruotsia ja vieläpä maksamaan itse koko lystin. Tällainen perusteeton ja järjetön toiminta ei ole kansainväistä tai yleissivistävää, vaan takapajuista sisäänpäin kääntymistä. Historia ei ole mikään perustelu. Samalla logiikalla meille pitäisi opettaa pakkovenäjää. Keinotekoinen kaksikielisyys maksaa valtiolle noin 2-5 miljardia euroa vuodessa. Mitähän kaikkea niilläkin rahoilla voisi varsinkin nykytilanteessa tehdä?

Jaakko Häkkinen

"Mikä Suomen kaksikielisyydessä on epätervettä tai toimimatonta?"
-- Timo hyvä, eihän pakkoruotsilla ole mitään tekemistä Suomen kaksikielisyyden kanssa. Pakkoruotsilla on tekemistä ainoastaan suomenkielisten kielitaidon suppeuden kanssa.

Pakkoruotsi voidaan poistaa ilman että ruotsin statukseen kansalliskielenä tai ruotsinkielisiin palveluihin kajotaan mitenkään. Täällä voit tutustua keskusteluun ja argumentteihin:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153501-kirjo...

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

"Pakkoruotsi voidaan poistaa ilman että ruotsin statukseen kansalliskielenä tai ruotsinkielisiin palveluihin kajotaan mitenkään. Täällä voit tutustua keskusteluun ja argumentteihin:"

Jos näin olisi niin sittenhän homma voisi olla ihan järkeväkin.
Anteeksi, kun en jaksa käydä kaikkia linkin tekstejä läpi.

Voisitko tiivistää parilla lauseella ydinkohdat miten se toimisi? Oikeasti kiinnostaisi, kun nuorempana olin hyvinkin aktiivinen pakkoruotsin vastustaja. Vasta 13 kertaa tentitty virkamiestutkinnon koe sai minut kannattamaan nykyistä järjestelmää :D

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #33

Se toimisi niin, että pakkoruotsi poistettaisiin opetuslaeista. Sen sijaan ennalleen jätettäisiin perustuslaki (kansalliskielet), kielilaki (ruotsinkieliset palvelut) ja laki julkisyhteisöjen blaablaa kielitaidosta (virkamiesten kielitaitovaatimus).

Ruotsihan oli kansalliskieli ja palvelukieli jo ennen pakkoruotsia, ja se voi olla sellainen sen jälkeenkin.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

"Pelkän pakkoruotsin poisto nimittäin sulkisi järjettömän määrän julkisen sektorin työpaikkoja suoraan pakkoruotsia käymättömien saavuttamattomiin".

No ei. Kyllä sitä ruotsia voi opiskella valinnaisena aineenakin. Ja opiskelun voi aloittaa vielä lukiossakin tai jopa myöhemmin. Ja läheskään kaikissa julkisen sektorin töissä ei tarvita ruotsin kielen taitoa. Ruotsin kielen taitoa tarvitaan palvelujen tuottamiseen ruotsinkielisille ruotsinkielisissä tai kaksikielisissä kunnissa. Joissakin tapauksissa tarpeetomia ja hyödyttömiä kielitaitovaatimuksia voitaisiin varmaan karsia.

Ruotsin kielen valinnaiseksi muuttamista vastustetaan kovin usein absurdeilla argumenteilla. Väitetään, että vapaaetoisuuden kannattajat suhtautuisivat vihamielisesti ruotsinkieliseen kansanosaan. Tämä ei yleensä ottaen pidä lainkaan paikkaansa, joskin joitakin poikkeuksiakin valitettavasti on. Tähän asti tapaamistani ehkä absurdein on kuitenkin väite jonka mukaan "pakkoruotsin" poistaminen ei olisi ratkaisu muuhun kuin perussuomalaisten kannatuksen nostamiseen.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Kyllä niitä työpaikkoja aika paljon on, eikä aina voi käydä sitä parin kuukauden kielikurssia kun pitää löytää työpaikka. Julkinen sektorikin tarvitsee (esim. KELA ja kunnat) myös erityypppistä "reservityövoimaa" mm. kesätyöntekijöiden muodossa, joten sekin, että tietyn uran valitsevat opiskelisivat "pakkoruotsin", ei auttaisi kovin paljoa.

Viittasin tuolla siihen mitä tunnutaan vaativan, eli sitä, että vain lopetettaisiin "pakkoruotsi" ilman sen kummempaa suunnitelmaa, valmistelua ja aikaa. Mieti miten homma pelaisi esim. kouluissa, kun ruotsin kielen opettajia ym. on ties kuinka paljon. Tuokin on vain yksi lukuisista esimerkikeistä. Sitä paitsi, sillä että vain lopetettaisiin "pakkoruotsi" yhtäkkiä tuskin edes teoriassa saataisiin mitään konkreettista hyötyä.

Jaakko Häkkinen

Todellisuudessa pakkoruotsitetut suomenkieliset eivät edes osaa ruotsia:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182303-kieli...

"Mieti miten homma pelaisi esim. kouluissa, kun ruotsin kielen opettajia ym. on ties kuinka paljon."
-- Opettajat osaavat opettaa aina vähintään kahta kieltä. Ei siis ongelmaa.

"Sitä paitsi, sillä että vain lopetettaisiin "pakkoruotsi" yhtäkkiä tuskin edes teoriassa saataisiin mitään konkreettista hyötyä."
-- Niinkö? Eikö se ole hyöty, että suomalaiset saisivat valita itse kielensä ja meille alkaisi välittömästi kasvaa monikielitaitoinen sukupolvi, joka takaisi Suomen ja suomalaisten yritysten verkostoitumisen suureen maailmaan?

P.S. Kannatan symmetrisin ehdoin myös pakkosuomen poistamista ruotsinkielisiltä.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #16

No eivät osaa, mutta eihän se olekaan kriteeri julkisiin virkoihin, että osaako sitä. Se vain pitää olla suoritettuna.

Niin opettavat vähintään kahta, mutta ei se tarkoita sitä, että voitaisiin maanlaajusesti lisätä uusi kieli etenkin kun monet osaavat juuri opettaa englantia, tai sitten juuri eivät osaa englantia.

Tuo "pakksuomen" poistaminen olisi kyllä aika mielettömän järjetöntä, kun suomenruotsalaisista monet osaavat jo nyt ihan riittävän huonosti Suomea, jotta eivät voi työllistyä moneen työpaikkaan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #20

"No eivät osaa, mutta eihän se olekaan kriteeri julkisiin virkoihin, että osaako sitä. Se vain pitää olla suoritettuna."
-- Niinpä. Järjetöntä, että ruotsinkieliset antavat kusettaa itseään noin. Annetaan ymmärtää, että tottakai saatte palveluja ruotsiksi, koska PAPERILLA pakkoruotsitetuilla suomenkielisillä on ruotsin kielen taito.

"Niin opettavat vähintään kahta, mutta ei se tarkoita sitä, että voitaisiin maanlaajusesti lisätä uusi kieli etenkin kun monet osaavat juuri opettaa englantia, tai sitten juuri eivät osaa englantia."
-- Jotain muuta vierasta kieltä osaavia opettajia kuitenkin löytyy, vaikkei heillä olisi paperilla pätevyyttä sen opettamiseen. Siirtymäaikana kuitenkin voitaisiin antaa heidän opettaa. Eihän kielen alkeiden opettaminen vaadi kummoistakaan omaa kielitaitoa, kunhan oppikirja löytyy.

"Tuo "pakksuomen" poistaminen olisi kyllä aika mielettömän järjetöntä, kun suomenruotsalaisista monet osaavat jo nyt ihan riittävän huonosti Suomea, jotta eivät voi työllistyä moneen työpaikkaan."
-- Se olisi kuitenkin tärkeä moraalinen myönnytys tasavertaisuudelle. Todellisuudessa ylivoimainen enemmistö ruotsinkielisistä ottaa suomen jo ensimmäisenä mahdollisena kielenä. Tuskinpa monikaan oikeasti kuvittelisi pärjäävänsä Suomessa ilman suomen taitoa. Närpiön tomaattifarmeilla se toki olisi mahdollista, tai jos joku haluaisi suuntautua Ruotsiin.

Pakkosuomi ei siksi olekaan sama asia kuin pakkoruotsi, koska ruotsinkieliset joka tapauksessa haluaisivat opiskella suomea, kun taas suomenkielisten enemmistölle ruotsi on täysin turhaksi koettu kieli, ja he opiskelisivat mieluummin jotain suurta maailmankieltä. (Olettaen että edelleen on pakko opiskella vähintään kahta vierasta kieltä.)

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #22

Itse katson tätä talouden näkökulmasta. Ei sillä ole mitään väliä osataanko sitä ruotsia vai ei, jos vaatimus siitä suoritetusta ruotsinkurssista heikentää erittäin merkittävästi työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamista. Samoin tuossa "pakkosuomessa" toki suurin osa varmasti opettelisi Suomen muuta kautta ihan ongelmitta, mutta vaikka kolmen prosentinkin osuus joka ei sitä tekisi, olisi jo merkittävä taloudellinen ongelma.

Ylipäätänsä en näe mitään merkittävää hyötyä, mitä saavutettaisiin "pakkoruotsista" pikaisesti luopumalla oikeastaan millään yhteiskunnan sektorilla. Haittaa ja sekaannusta sillä aiheutettaisiin monelle sektorille ja myös opetukseen. Sen sijaan järkevä ja laajempi siirtymä pidemmällä tulevaisuudessa voisi tietyltä osin olla järkevä vaihtoehto, kuten kirjoituksessa kirjoitin.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #25

"Itse katson tätä talouden näkökulmasta. Ei sillä ole mitään väliä osataanko sitä ruotsia vai ei, jos vaatimus siitä suoritetusta ruotsinkurssista heikentää erittäin merkittävästi työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamista."
-- Miten niin heikentää merkittävästi? Mihin perustat väitteesi?

"...vaikka kolmen prosentinkin osuus joka ei sitä tekisi, olisi jo merkittävä taloudellinen ongelma."
-- Samoin voisit selittää tätä auki.

Ja jos kerran paperikielitaito riittää nykyäänkin, niin annetaan kaikille paperilla kielitaito! :D Tai sitten järkeistetään virkamiesten kielitaitovaatimuksia niin, että kyseisessä toimipisteessä pitää aina olla paikalla yksi ruotsintaitoinen. Turhahan kaikkien on osata ruotsia, kun monilla kaksikielisilläkin alueilla ruotsinkieliset ovat pieni vähemmistö.

Palkkoihin voi myös laittaa kielitaitolisän motivoimaan ihmisiä ruotsintaitoisiksi - muuallakin kuin viranomaisissa. Esimerkiksi kaupassa ja parturissakin ruotsinkieliset käyvät, mutta niitä kielitaitolaki ei koske.

"Ylipäätänsä en näe mitään merkittävää hyötyä, mitä saavutettaisiin 'pakkoruotsista' pikaisesti luopumalla oikeastaan millään yhteiskunnan sektorilla. Haittaa ja sekaannusta sillä aiheutettaisiin monelle sektorille ja myös opetukseen."
-- Eikö hyödyksi riitä se, että yksi turha ja perusteeton pakko jäisi historiaan ja saavutettaisiin valinnanvapaus, joka suunnilleen kaikkialla muualla maailmassa jo vallitsee? Haluaako Suomi leimautua uuden vuosituhannen Etelä-Afrikaksi, missä 5 % suuruisen vähemmistön takia kaikki pakotetaan opiskelemaan vähemmistökieltä?

Minkälaista konkreettista haittaa ja sekaannusta näet kielivapauden aiheuttavan?

Cenita Sajaniemi

Kerropa mikä on se Suomen ruotsinkielisten kulttuuri ja kulttuuriperintö. Tähän ei ole toistaiseksi nimittäin osannut ainoakaan ruotsinkielinen suomalainen vastata.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Itse olen sitä mieltä, että koska Itse "Nalle" Björn Wahlroos ei enää voi asua Suomessa, on Suomesta tehtävä yksikielinen.

Suomenkielistäminen on tehtävä yht´äkkisesti, ja siinä on noudatettava Etelä-Afrikan metodeja. Valta kieliasiossa siirretään suoraan suomenkielisille ja ruotsinosaajat vapautetaan tehtävistään välittömästi.

Veropakolaiset ovat pääosin ruotsiaosaavia, joten olemme pian yks.. Putin älä tule!

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

Tekisi kyllä itsekin mieli Nallea piikittää tuolla tavalla, mutta valitettavasti taitaisi aika monta viatonta kanssakärsijää olla ;(

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Siinä olet ihan oikeassa, kun sanot ruotsin kielen vapaaehtoistamisen ainoastaan nostavan perussuomalaisten kannatusta. Pelkkä ruotsin kielen vapaehtoisuus ei myöskään ratkaise kielitaidon yksipuolistumisen ongelmaa. Se ratkeaa ainoastaan keskittymällä esim. muiden kielten kuin englannin opetukseen. Englanti on tärkeää, mutta sen osaaminen on perustaito, jolla ei erotu edukseen. Jotkut ajattelevat, että englanti on pakko oppia kunnalla ennen kuin muita kieliä voidaan alkaa opetella. Tällainen ajattelu tapa pitäisi muuttaa ja kannustaa nuoria lukemaan enemmän eksoottisempia kieliä ja myös ruotsia. Ruotsi on yhä tärkeä kieli meilläkin ja näinä aikoina myös Pohjoismaihin suuntautuminen on varteenotettava vaihtoehto ja tässä ruotsi auttaa.

Jaakko Häkkinen

"Siinä olet ihan oikeassa, kun sanot ruotsin kielen vapaaehtoistamisen ainoastaan nostavan perussuomalaisten kannatusta."
-- Minkähän planeetan logiikalla? Jos pakkoruotsista luovutaan, siinä menee yksi persujen keppihevonen, jolla mikään muu puolue ei ole ratsastanut. Sen jälkeen pakkoruotsin vastustajilla ei välttämättä enää olisi syytä äänestää persuja.

"Pelkkä ruotsin kielen vapaehtoisuus ei myöskään ratkaise kielitaidon yksipuolistumisen ongelmaa. Se ratkeaa ainoastaan keskittymällä esim. muiden kielten kuin englannin opetukseen."
-- Kuinka ollakaan, jos ruotsin tilalle saisi valita jonkin muun kielen, kielitaito kyllä monipuolistuisi välittömästi. Muiden kielten opetus laajenisi heti, jos niille olisi enemmän kysyntää, eli kaikkia ei pakotettaisi opiskelemaan ruotsia.

Ruotsin tärkeys ei ole yleispätevä, se vaihtelee tasan ihmisen kiinnostuksen ja asuinalueen mukaan. Se, että se on sinulle tärkeää, ei tarkoita että se on kaikille suomalaisille tärkeää.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus

Kyseessä nimenomaan on persujen keppihevonen, mikä osaltaan voi selittää puolueen vähäiset aloitteet asiasta viime vaalikaudella. Ääniä sillä saa, mutta se ei ole täydellistä.Ei, kyllä keskittyminen englantiin selittää kielitaidon yksipuolistumista. Jos ruotsista tulee vapaaehtoista, mut muita muutoksia ei tehdä, ei kielitaitokaan monipuolistu. Kysymys on myös tarjonnan vähäisyydestä kasvukeskusten ulkopuolella. Kaikki suomalaisetkin eivät tietenkään koe ruotsia tärkeänä, mutta kieli on yhteiskunnallisesta merkittävä. Merkittävämpi kuin äidinkielisten puhujien lukumäärästä voisi päätellä. Tämä tuli selväksi kansalaloitteen käsittelyn jälkeen.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #21

"Kyseessä nimenomaan on persujen keppihevonen, mikä osaltaan voi selittää puolueen vähäiset aloitteet asiasta viime vaalikaudella."
-- Eli kuten sanoin: kun pakkoruotsista luovutaan, ihmisiltä lähtee yksi tärkeä syy äänestää persuja.

"Ei, kyllä keskittyminen englantiin selittää kielitaidon yksipuolistumista. Jos ruotsista tulee vapaaehtoista, mut muita muutoksia ei tehdä, ei kielitaitokaan monipuolistu."
-- Muita muutoksia tulee automaattisesti tilalle: toinen kieli englannin jälkeen olisi useimmilla jokin muu kuin ruotsi, yleisimmin saksa, venäjä tai espanja.

"Kaikki suomalaisetkin eivät tietenkään koe ruotsia tärkeänä, mutta kieli on yhteiskunnallisesta merkittävä. Merkittävämpi kuin äidinkielisten puhujien lukumäärästä voisi päätellä. Tämä tuli selväksi kansalaloitteen käsittelyn jälkeen."
-- Mitä ihmettä yrität sanoa? Mitä tarkoittaa "yhteiskunnallisesti merkittävä"? Ja miten se tuli selväksi aloitteen käsittelyn jälkeen?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #23

Sitä esimerkiksi miten ruotsi on Suomessa tärkeä kieli työelämässä. Sivistysvaliokunnan lausunnon mukaan joka viidennessä ammatissa tarvitaan ruotsinkieltä ja monet näistä ammateista ovat hyväpalkkaisia. Ja edelleenkin ei pidä keskittyä niinkään muihin kieliin kuin ruotsiin, vaan muihinkin kuin englantiin. Siten kielitaidot voivat todella lähteä monipuolistumaan.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #24

"Sitä esimerkiksi miten ruotsi on Suomessa tärkeä kieli työelämässä. Sivistysvaliokunnan lausunnon mukaan joka viidennessä ammatissa tarvitaan ruotsinkieltä ja monet näistä ammateista ovat hyväpalkkaisia."
-- Tuohan on vain itse luotu ikiliikkuja: ruotsin taitoa vaaditaan korkeakoulutetuilta viranomaisilta, joilla tietysti on hyvä palkka. Käytännössä kieltä ei silti välttämättä tarvitse niissäkään viroissa, joissa sitä vaaditaan.

Esitä toki se lista ammateista, joissa oikeasti TARVITAAN ruotsin taitoa. Annas kun arvaan: putkimies joka toimii ruotsinkielisten kanssa; sähkömies joka toimii ruotsinkielisten kanssa... :D

"Ja edelleenkin ei pidä keskittyä niinkään muihin kieliin kuin ruotsiin, vaan muihinkin kuin englantiin. Siten kielitaidot voivat todella lähteä monipuolistumaan."
-- Sinä uskot tuohon dogmiisi, vaikka kumosin sen. Ei englantia voi kieltää, joten se pysyy jatkossakin jokaisen suomalaisen ykköskielenä. Kyse on siitä, saako toisen pakollisista kielipaikoista valita itse, vai määrääkö valtio kaikille siihen ruotsin. Ymmärrätkö tämän?

Ei ole järkevää kieltää englantia, joten ainoa keino monipuolistaa kielitaitoa on lopettaa pakkoruotsi. Ymmärrätkö tämän?

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #26

Meillä on käytännössä pakollinen englanti, jos osa vanhemmista haluaa etteivät heidän lapsensa opiskele kaikilla kouluasteilla, niin heille voidaan tarjota mahdollisuus valita niin. Ymmärrätkö sinä, ettei pelkkä ruotsin vapaehtoistaminen vaikuta englannin aseman muuttumiseen? En usko että pelkkä kouluruotsi selittää kielitaidon yksipuolistumista, sillä samanlaista kehitystä on kaikissa Pohjoismaissa.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #34

En ymmärrä ekaa virkettä - unohtuiko jokin sana?

Englannin asemaan me emme voikaan vaikuttaa, koska ihmiset itse haluavat opetella sitä, ja yleensä ensimmäisenä vieraana kielenä. Sitä on valinnanvapaus: kaikki haluavat oppia maailman ja internetin yleiskieltä!

Sinäkö liberaalina haluaisit RAJOITTAA englantia ja PAKOTTAA ruotsia? On se jännä...

Ruotsissa on pakkoenglanti. Mutta aiemminhan esim. saksa oli hyvin yleinen ensimmäinen vieras kieli, samoin ruotsi. Se, että englanti on lähes kaikilla ensimmäinen vieras kieli ei vielä ole kielitaidon yksipuolistumista, jos se aiemminkin oli mukana kielitaidossa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #21

"Jos ruotsista tulee vapaaehtoista, mut muita muutoksia ei tehdä, ei kielitaitokaan monipuolistu."

Tuotanoin, nyt ei ymmärrä. Jos ruotsista tulee vapaaehtoista, ja edelleen edellytetään sama määrä kieliopintoja kuin tähänkin saakka, niin lienee matemaattinen fakta että silloin opiskellaan muita kieliä juuri niin monta tuntia kuin ruotsin kieleltä vapautuu. Jotenkin voisi kuvitella, että silloin kielitaito monipuolistuu.

"Kysymys on myös tarjonnan vähäisyydestä kasvukeskusten ulkopuolella."

Kannattaisi varmaan käydä joskus kasvukeskuksen ulkopuolella tutustumassa millaista elämä siellä on. Terveisin, käynyt koulunsa noin 5000 asukkaan paikkakunnalla, jossa opetustarjonnassa oli englannin ja ruotsin lisäksi saksa, ranska ja venäjä.

Lisäksi tuo on muna vs. kana -ilmiö. Koska kaikkien on pakko opiskella ruotsia, muita kieliä luetaan vähemmän, ja tarjonta on yksipuolisempaa.

Käyttäjän KaroKankus kuva
Karo Kankus Vastaus kommenttiin #28

Voisi kuvitella, mikäli koululaisten motivaatio opiskella muita kieliä kohenisi, niin kuin väitetään. Kun katsoo muita Pohjoismaita tämä ei kuitenkaan ole mikään itsestäänselvyys. Pitäisi pyrkiä eroon ajattelusta, jonka mukaan ensin on opittava englanti ja sitten vasta muita kieliä. Mistä sinä tiedät missä minä olen tai en ole käynyt? Omassakin peruskoulussa oli tarjolla kaikkia noita kieliä. Venäjän ryhmää ei tosin ikinä muodostettu,sillä maantieteelle ei voi mitään.

Jaakko Häkkinen Vastaus kommenttiin #35

Kielitaito on kielet yhteensä; toissijaista on, onko kieli ekana vai tokana opittu. Kuten sanottu, emme voi rajoittaa englannin opiskelua - voimme vain vapauttaa ruotsin opiskelun. Vai mitä? Kyllä tämä kohta menee sinullekin jakeluun. :)

Minulla on ilouutinen sinulle: osa ihmisistä ottaa englannin ekana siksi, että ruotsi on pakollinen toinen vaihtoehto, eivätkä he halua pitkää ruotsia. Jos pakkoruotsista luovutaan, ihmiset pääsevät valitsemaan kahden mieluisen vieraan kielen väliltä: englanti ja saksa, englanti ja venäjä... Silloin nykyistä useampi voisi aloittaa jollain muulla kielellä ja ottaa englannin vapaaehtoisena A2-kielenä. Suomessa on paljon maahanmuuttajataustaisia, joilla jokin toinen kieli saattaa mennä englannin edelle henkilökohtaisessa tärkeydessä.

Annapa tilastoja pohjoismaiden kaventuneesta kielitaidosta.

Jaakko Häkkinen

"Pakkoruotsista on perussuomalaisten nousun myötä tullut iänikuinen puheenaihe. Kuitenkin keskustelu sen ympärillä velloo lähinnä ajoittaisten populististen heittojen ja erilaisten suoranaisten vihanpurkausten ympärillä."
-- Olet vain lukenut vääriä foorumeja. :) Asiallistakin pakkoruotsikeskustelua käydään:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153501-kirjo...

"Pelkän pakkoruotsin poisto nimittäin sulkisi järjettömän määrän julkisen sektorin työpaikkoja suoraan pakkoruotsia käymättömien saavuttamattomiin."
-- Ei suinkaan. Ruotsia lukisi vapaaehtoisestikin noin kolmasosa suomenkielisistä. Varmasti tuohon ryhmään kuuluisivat kaikki ne, jotka haaveilisivat virkamiesurasta valtion tai kaksikielisten kuntien koneistossa. Ei kielitaitolaissa tarkoitettuihin korkeakoulutusta vaativiin virkoihin nytkään päädy kuin pieni osa suomenkielisistä. Koko kansan pakkoruotsittaminen on siksi järjettömän epätaloudellista ja kaventaa suomalaisten kielitaitoa.

Käyttäjän LassiJskelinen kuva
Lassi Jääskeläinen

No sinulla toki on aika monta asiallista kirjoitusta aiheesta, mutta aika pahassa vähemmistössä olet ja lukijakuntasi on myös aika pieni mm. huippupoliitikkoihin verrattuna.

Tuo on kyllä pieneltä osalta totta, mutta kuinka oikeasti suunnittelee virkamiesuraa yläasteikäisenä tai esim. uraa KELAssa? Varmaan jos katsottaisiin tilastoja, niin joku 10% päätyy sille uralle mitä harkitsi. Tuo kolmasosa on kuitenkin aika törkeän pieni määrä. Etenkin näin vahvan työttömyyden aikana olisi todella tärkeää, ettei tällä lailla aleta sulkemaan pois työllistymismahdollisuuksia. Tämä ennestään heikentäisi työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, mikä on massiivinen ongelma ja korkeintaan kasvamaan päin.

Jaakko Häkkinen

Kolmasosa suomenkielisistä on kuitenkin noin 1 500 000 eli yli viisi kertaa enemmän kuin ruotsinkielisten koko lukumäärä. Eiköhän siitä porukasta riitä kaksikielisiin korkeakoulutettuihin viranomaistehtäviin osaajia.

Ja ottaen huomioon pakkoruotsitettujen suomenkielisten surkean kielitaidon, en usko etteikö samalle kielitaidon tasolle voisi päästä kahden kuukauden intensiivikurssin aikana.

Cenita Sajaniemi

Olen antanut kertoa itselleni, että Suomessa on virkamiehiä n. 80´000.... siis suhteessa paljon enemmän kuin esim. Kreikassa.
Tosin, kouluja aloittavat ja lopettavat vuosittain n. 60´000 nuorta. Jos kaikki virkamiehet eivät aio tehdä kerralla joukkoitsemurhaa, niin tuskin tuota 60´000 reserviä vuosittain tarvitaan paikkaamaan - - - siis paikkaamaan mitä.... jolleivat kaikki virkamiehet sano itseänsä irti tai jää eläkkeelle....

Eri asia on tietenkin vielä se, kuinka moni virkamies tarvitsee ruotsia.... kuten esim. Venäjän rajavartiossa ;)

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

Eikö sinusta ole älytön vaatimus, että joka ainoan virkamiehen pitää näennäisesti osata ruotsia, mutta silti "toisella kotimaisella" ei läheskään aina saa niitä palveluita joita pitäisi saada.

Eikö kaksikielisyyslaille kannattaisi tehdä jotakin?

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

"Kaksikielisyyslakeja" on RKP:n 50 vuotta kestäneellä hallituskaudella tehtailtu niin paljon, että niiden purkamisessa menee toiset 50 vuotta.

Kielitaitolaki on sellainen laki, joka voitaisiin turhana sääntelynä välittömästi lakkauttaa. Esim. kaksikielisessä Kanadassa ei ole jokaikistä virkamiestä koskevaa kielitaitolakia, vaan kielitaitotarpeet määritellään kevyemmillä rakenteilla, ohjeistuksella virastojen sisällä.

Eli "kielitaitolaki" nyt ensimmäisenä purkuun normien purkutalkoiden osana.

Jaakko Häkkinen

"Pakkoruotsiin onkin käytännössä tasan kaksi järkevää näkökulmaa. Ensimmäinen näkökulma on se, että luovutaan Ruotsin kielen virallisesta asemasta esimerkiksi asteittaisesti 15 vuoden aikajänteellä, ja pidetään muilla tavoin huolta suomenruotsalaisten asemasta ja kulttuuriperinnöstä."
-- On pidettävä erillään ruotsin asema kansalliskielenä (perustuslaki), ruotsin asema virallisena kielenä kunnissa (kielilaki) ja pakkoruotsi (opetuslait).

"Toinen näkökulma on se, että lisätään yleisesti kieltenopetusta ja turvataan vahvasti myös muiden vieraskielten asema (joskaan ei ehkä virallisen kielen statuksella) niiden huomattavasti kasvaessa lähitulevaisuudessa."
-- Se ei laajentaisi suomalaisten tasapäistä EN + RU -kielipohjaa. Koska englantia ei ole järkevä kieltää, on ruotsin tekeminen vapaaehtoiseksi ainoa järkevä keino laajentaa kielitaitoamme.

"Kuitenkin selvää on, että pelkkä pakkoruotsin suora poistaminen ei ole ratkaisu muuhun kuin perussuomalaisten kannatuksen nostamiseen,"
-- Kuinka niin? Se laajentaisi suomalaisten kielitaitoa. Perussuomalaisten kannatusta se voisi jopa laskea, koska sitten pakkoruotsin vastustajat eivät olisi enää pakotettuja äänestämään persuja. :) Tavoitehan olisi jo saavutettu.

"ja että myöskään nykyinen malli ei ole millään lailla terve tai toimiva."
-- Tästä olen täysin samaa mieltä.

Käyttäjän EetuKinnunen1 kuva
Eetu Kinnunen

On mielestäni ihan selvää, että asiaa pitää katsoa laajemmin kaksikielisyyskysymyksenä eikä vain kysymyksenä ruotsinopetuksesta koulutuksesta.

Jaakko Häkkinen

Perustele toki näkemyksesi. :)
Toki kokonaisuutta pitää katsoa, mutta silti on fakta, että pakkoruotsista voidaan luopua ilman että mihinkään muihin kaksikielisyysjuttuihin kajotaan.

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Järkeviä ratkaisumalleja kyllä löytyy enemmänkin kuin kaksi.
Ongelma on tähän asti ollut se, että Suomen eliitti ei ole lainkaan kuunnellut kansaa pakkoruotsi-asiassa.

Nimenomaan kovakorvaisuus kansaa kohtaan on nostanut perussuomalaisten kannatusta, ei siis suinkaan niin kuten blogisti väittää, että "pakkoruotsi on esillä, koska persut"..
Pakkoruotsi on ollut aina kansan keskuudessa esillä,
mutta SDP on sulkenut korvansa kansan kannanotoilta ja tehnyt elitististä kielipolitiikkaa--
jo sadan vuoden ajan RKP:n vankkumattomana tukipuolueena!

Pakkoruotsista voidaan aivan hyvin luopua opintojen kaikilla asteilla ilman kansalliskieliin koskemista, kuten Häkkinen toteaa.
Kansalliskielten alkuperäinen idea oli, että suomenkieliset virkamiehet turvaavat suomenkielisten oikeudet kansalliskieleensä ja ruotsinkieliset virkamiehet turvaavat ruotsinkielisten oikeudet omaan kansalliskieleensä ruotsiin.

Suomi on minun kansalliskieleni, ruotsi ei ole minun kansalliskieleni, joten vaadin oikeutta suomen kieleen, mutta en hyväksy velvollisuutta ruotsin kieleen.

Ruotsin kieli ei ole suomenkielisen velvollisuus!!!
Teidän demarien kannattaisi tajuta nimenomaan oikeus/velvollisuus- suhde. Ruotsin kieli ei ole suomenkielisen velvollisuus!

Vertaa: liikuntavammaisilla on oikeus vammaiskuljetuksiin, mutta jokaisella suomalaisella ei ole velvollisuutta omistaa invataksia!
Lisääntykö ymmärrys demareissa ?

Tavallisen suomenkielisen kannalta tärkeintä on kohtuullistaa kansalliskielten velvoittavuutta, kuten eduskunta linjasi kansalaisaloitteen ponsiesityksessä (SDP vastusti kohtuullistamista) ja hallitus on linjannut hallitusohjelmassaan.

Oma analyysini on ollut, että eliitti pelkää pienenkin kohtuullistamisen johtavan järjestelmän sortumiseen, joten mitään kohtuullistamista ei sallita. Tämä skenaario johtaa siihen, että kansan hyväksyntää vailla oleva järjestelmä rapautuu pikku hiljaa, vaikka siihen uhrataan satoja miljoonia euroja rahaa (velaksi) ja varastetaan suomenkielisten kallista aikaa - vain jotta järjestelmän kulissit pysyisivät pystyssä.
Tässä ei ole mitään järkeä.

Muutos tulee joka tapauksessa, koska nykyinen järjestelmä on lähtökohtaisesti epätarkoituksenmukainen, epäoikeudenmukainen- ja myös epäjohdonmukainen!
(ruotsinkielisellä oikeus, suomenkielisellä velvollisuus)

http://juleslehtonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1880...

Käyttäjän JulesLehtonen kuva
JV Lehtonen

Virkamiesruotsihan edellyttää "tyydyttävää ruotsin osaamista"--
Jos ajatellaan palvelua tarvitsevan ruotsinkielisen oikeuksia, paras palvelija on ruotsinkielinen virkamies.
Ruotsinkielisiä on Suomessa 5 %, joten ruotsinkielisiä virkamiehiä tarvitaan 5 % kaikista virkamiehistä!

Ideologisista syistä RKP ja SDP ovat luoneet systeemin, jonka oletusarvo on, että kaikki virkamiesten asiakaat ovat ruotsinkielisiä, siksi kaikkien virkamiesten on osattava ruotsia..

Koko virkamiesruotsi-instituutio on kuitenkin auttamatta vanhentunut, koska koko ajan kehitetään uusia käännössovelluksia, joiden tuottama kieli on huomattavasti parempaa kuin "tyydyttävä"::

Suosittelen SDP:lle tulevaisuusvaliokunnan raporttia vuodelta 2013:
"Radikaalit teknologiat", joista esimerkkinä seuraava:

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/jul...

Keskeiset ominaisuudet

Käännä tekstiä, asiakirjoja ja nettisivuja napin painalluksella
Toimii myös reaaliaikaisena automaattitulkkina
Kuuntele käännöstulos puheena
Säilyttää muotoilut asiakirjojen käännöksissä
Suomi-englanti-suomi-käännin tunnistaa kattavasti kielen rakenteet ja sisältää mm. tekniikan ja talouden erityissanastoa

http://www.sunda.fi/sunda-mobile.html

"Tyydyttävä virkamiesruotsi" voidaan korvata konekäännöksillä, ellei saada rekrytoida tarpeeksi ruotsinkielisiä virkamiehiä (5%)
palvelemaan ruotsinkielisiä kansalaisia (5%)!

Cenita Sajaniemi

Pakkoruotsiko persujen asia? Kansalaisaloite vapaan kielivalinnan puolesta vietiin eduskuntaan ja luovutettiin Heinäluomalle. Luovuttamassa mm. kokoomusnuoret.

Markus Korhonen

Pakkoruotsi, eikä ruotsin kielen ylimitoitettu asema todellakaan ole persujen asia. Esimerkiksi virkamiesruotsi on puhdas tasa-arvokysymys. Ja tällä hetkellä siitä on tasa-arvo kaukana.

Käyttäjän uolevi40 kuva
Ilpo Piiroinen

Saksaa luettiin viisikymmenluvulla vielä useimmissa oppikouluissa, kaupunkikouluissa rinnakkaisluokalla englantia pitkänä kielenä. Lukiossa - Kemin lyseo - kielilinjalaiset neljäntenä latinaa. Pitkän matematiikan lukijat opiskelimme lisäksi lyhyttä englantia ja rinnakkaisluokka vastaavasti saksaa. Hyvin harvat kirjoittivat ylimääräisen kielen - minä englannin. Ruotsia siinä sivussa ja omatoimisesti italiaaa opiskelukämpässä. Opettajainhuoneessa oli kauhisteltu mistä aika riittää lyhyeen kieleen. Kaikki kuusi ainetta menivät läpi vähintään C:nä.

Polilla tarvitsin sekä saksaa että englantia. saksa oli vielä tärkeä tekniikan, etenkin kemian kieli, Beilstein, tuo saksankielinen kemian raamattu sisälsi kaikki tunnetut yhdisteet ja hakuohjeet tärkeimpiin valmistusmenetelmiin. Ranskaa opiskelin nelikymppisenä ja venäjää viisikymppisenä. Molempia myös käytin työelämässä ja käytän matkoillani edelleenkin. Ruotsi oli turhake jo silloin. Haaparannalta pohjoiseen Ruotsin puolella osasivat suomen muretta jopa paremmin kuin koulussa oppimaansa virallista svenskaa.

Myöhemmin markkinamiehenä maailmalla saksa ja englanti sujuivat. Ranskaa käytin hieman keskusteluihin kansainvälisissä seminaareissa. Ymmärsivät sentään vaikka ääntämiseni ei kummoista ollut.

Jos kielten oppiminen ei ole helppoa, yhden kielen - englannin täytyy riittää. Muut sitten tarjonnan ja oman valinnan mukaan. Pakkoruotsi on poliittinen aine kuten neukkulassa Leninin kootut. Suomen muumiruotsista huolehtikoot ruotsinkieliset itse. Mehän maksamme heille jo yhden tv-kanavan lähes kokonaan. Sieltä tulee SVT:n Ruotsin ruotsalaista ohjelmaa aamusta lähtien "Gomorron Sverige". Välillä sitten omaehtoista drömsöötä.:)

Toimituksen poiminnat